Some Call It ERP: Three Perspectives
Lepistö, Lauri (2015)
Lepistö, Lauri
Tampere University Press
2015
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9824-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9824-4
Tiivistelmä
Tässä laskentatoimen väitöskirjassa keskitytään toiminnanohjausjärjestelmiin. Toiminnanohjausjärjestelmä eli niin sanottu ERP-järjestelmä on laaja organisaation eri toimintoja ja prosesseja integroiva tietojärjestelmä, joka on osoittautunut tärkeäksi resurssiksi laskentatoimen käytäntöjen ja johdon ohjauksen kannalta. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisista ja kielellisistä käytännöistä, joiden kautta rakentuu käsitys toiminnanohjausjärjestelmän soveltuvuudesta organisaatioiden laskenta- ja johtamisjärjestelmäksi huolimatta sen monimutkaisesta luonteesta ja toimintaperiaatteesta. Tutkimus ammentaa aikaisemmasta johdon laskentatoimea ja taloushallinnon tietojärjestelmiä ERP-ympäristöissä käsittelevästä tutkimuksesta ottaen samalla huomioon suosittujen ja muodikkaiden käsitteiden syntymiseen, leviämiseen ja uusintamiseen liittyvän institutionaalisen dynamiikan. Väitöskirja koostuu kolmesta vertaisarvioidusta tieteellisessä aikakauskirjassa julkaistusta itsenäisestä artikkelista sekä kokoavasta johdantoluvusta. Artikkelit tarkastelevat toiminnanohjausjärjestelmien omaksumista eri näkökulmista, jotka lopulta nivoutuvat metodologisesti ja teoreettisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Ensimmäisessä tutkimusartikkelissa analysoidaan toiminnanohjausjärjestelmän omaksumisprosessia keskisuuressa yrityksessä. Huomion kohteena on erityisesti tietojärjestelmätoimittajan toiminta, jossa ERP-järjestelmän implementointi saadaan näyttämään järkeenkäyvältä ratkaisulta erityisesti taloushallinnon rutiinien näkökulmasta. Siten artikkelissa käsitellään toiminnanohjausjärjestelmien sisältämää monitulkintaisuutta ja elinvoimaisuutta, jonka artikuloinnissa laskentatoimeen liittyvät merkitykset ja teemat ovat keskeisessä asemassa. Lopuksi tapaustutkimuksessa arvioidaan, että myös pienemmän organisaation on mahdollista omaksua ja implementoida toiminnanohjausjärjestelmä ilman suurempia vaikeuksia.
Toisessa artikkelissa tutkitaan toiminnanohjausjärjestelmien diskursiivista rakentumista. Kriittisen diskurssianalyysin keinoin artikkelissa analysoidaan ERP-järjestelmiä ja niiden käyttöönottoja käsitteleviä tekstejä, joita kansainvälinen taloushallinnon tietojärjestelmiä tarjoava yritys on 11 vuoden aikana asiakaslehdessään julkaissut. Analyysin perusteella hahmottuu viisi erilaista diskurssia, joiden kautta toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan oikeutus rakentuu. Samalla tutkimus valottaa legitimointiprosessissa käytettyjä laskentatoimeen liittyviä argumentteja.
Väitöskirjan kolmannessa tutkimusartikkelissa analysoidaan toiminnanohjausjärjestelmän ympärille rakentuvan ilmiön edistämisessä käytettyä retoriikkaa. Retorinen analyysi kohdistuu tunnetun johtamiskirjailijan Thomas Davenport Harvard Business Review-lehdessä julkaisemaan kirjoitukseen. Tällä kirjoituksella voidaan arvioida olleen vaikutusta siihen, millaiseksi asiaksi toiminnanohjausjärjestelmä ja sen käyttöönotto nykypäivänä mielletään. Analyysi paljastaa kolme keskeistä retorista keinoa, joiden avulla ERP näyttäytyy varteenotettavana ja houkuttelevana ratkaisuna. Näissä retorisissa strategioissa myös laskentatoimen teemoilla ja merkityksillä on osuutensa. Tutkimuksessa myös esitetään, että käytännön ihmisten ja tutkijoiden on hyvä tunnistaa muodikkaiden käsitteiden sisältämän monitahoisen retoriikan olemassaolo ja lähde.
Yhteenvetona voidaan todeta, että käsillä olevassa laskentatoimen väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan erityisesti toiminnanohjausjärjestelmiin ja niiden omaksumiseen liittyvää kielenkäyttöä. Vaikka ERP-järjestelmän hankintaa usein perustellaan taloudellisin ja muutoinkin rationaalisin argumentein, väitöskirjassa esitetään erilaisten teknisten ja toiminnallisten ansioiden selittävän vain osaksi järjestelmän keskeisyyden laskentatoimessa ja organisoinnissa. Johtopäätöksenä arvioidaan, että toiminnanohjausjärjestelmä voidaan nykyään nähdä institutionaalisena vaatimuksena, jonka tarve rakentuu myös tehokkaan ja taitavan kielenkäytön avulla. Koska ERP on käsitteenä avoin moninaisille tulkinnoille, uusintuvat sen merkitykset ja ominaispiirteet järjestelmien ympärillä hääräilevien toimijoiden toimesta. Tämän kirjavan joukon luova toiminta kohdistuu muuallekin kuin järjestelmien konfigurointeihin ja kustomointeihin.
Ensimmäisessä tutkimusartikkelissa analysoidaan toiminnanohjausjärjestelmän omaksumisprosessia keskisuuressa yrityksessä. Huomion kohteena on erityisesti tietojärjestelmätoimittajan toiminta, jossa ERP-järjestelmän implementointi saadaan näyttämään järkeenkäyvältä ratkaisulta erityisesti taloushallinnon rutiinien näkökulmasta. Siten artikkelissa käsitellään toiminnanohjausjärjestelmien sisältämää monitulkintaisuutta ja elinvoimaisuutta, jonka artikuloinnissa laskentatoimeen liittyvät merkitykset ja teemat ovat keskeisessä asemassa. Lopuksi tapaustutkimuksessa arvioidaan, että myös pienemmän organisaation on mahdollista omaksua ja implementoida toiminnanohjausjärjestelmä ilman suurempia vaikeuksia.
Toisessa artikkelissa tutkitaan toiminnanohjausjärjestelmien diskursiivista rakentumista. Kriittisen diskurssianalyysin keinoin artikkelissa analysoidaan ERP-järjestelmiä ja niiden käyttöönottoja käsitteleviä tekstejä, joita kansainvälinen taloushallinnon tietojärjestelmiä tarjoava yritys on 11 vuoden aikana asiakaslehdessään julkaissut. Analyysin perusteella hahmottuu viisi erilaista diskurssia, joiden kautta toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan oikeutus rakentuu. Samalla tutkimus valottaa legitimointiprosessissa käytettyjä laskentatoimeen liittyviä argumentteja.
Väitöskirjan kolmannessa tutkimusartikkelissa analysoidaan toiminnanohjausjärjestelmän ympärille rakentuvan ilmiön edistämisessä käytettyä retoriikkaa. Retorinen analyysi kohdistuu tunnetun johtamiskirjailijan Thomas Davenport Harvard Business Review-lehdessä julkaisemaan kirjoitukseen. Tällä kirjoituksella voidaan arvioida olleen vaikutusta siihen, millaiseksi asiaksi toiminnanohjausjärjestelmä ja sen käyttöönotto nykypäivänä mielletään. Analyysi paljastaa kolme keskeistä retorista keinoa, joiden avulla ERP näyttäytyy varteenotettavana ja houkuttelevana ratkaisuna. Näissä retorisissa strategioissa myös laskentatoimen teemoilla ja merkityksillä on osuutensa. Tutkimuksessa myös esitetään, että käytännön ihmisten ja tutkijoiden on hyvä tunnistaa muodikkaiden käsitteiden sisältämän monitahoisen retoriikan olemassaolo ja lähde.
Yhteenvetona voidaan todeta, että käsillä olevassa laskentatoimen väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan erityisesti toiminnanohjausjärjestelmiin ja niiden omaksumiseen liittyvää kielenkäyttöä. Vaikka ERP-järjestelmän hankintaa usein perustellaan taloudellisin ja muutoinkin rationaalisin argumentein, väitöskirjassa esitetään erilaisten teknisten ja toiminnallisten ansioiden selittävän vain osaksi järjestelmän keskeisyyden laskentatoimessa ja organisoinnissa. Johtopäätöksenä arvioidaan, että toiminnanohjausjärjestelmä voidaan nykyään nähdä institutionaalisena vaatimuksena, jonka tarve rakentuu myös tehokkaan ja taitavan kielenkäytön avulla. Koska ERP on käsitteenä avoin moninaisille tulkinnoille, uusintuvat sen merkitykset ja ominaispiirteet järjestelmien ympärillä hääräilevien toimijoiden toimesta. Tämän kirjavan joukon luova toiminta kohdistuu muuallekin kuin järjestelmien konfigurointeihin ja kustomointeihin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]