Joint Symptoms and Reactive Arthritis After a Waterborne Gastroenteritis Outbreak in Pirkanmaa, Finland, 2007
Uotila, Terhi (2014)
Uotila, Terhi
Tampere University Press
2014
Sisätautioppi - Internal Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9611-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9611-0
Tiivistelmä
Laaja vesivälitteinen vatsatautiepidemia Nokialla, Pirkanmaalla marras-joulukuussa 2007 aiheutti paljon sairastavuutta ja terveydenhuollon käytön tarvetta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa kyseiseen epidemiaan liittyviä reaktiivisia niveltulehduksia (reaktiivisia artriitteja) ja muita niveloireita, erityisesti niiden esiintymistä, laatua ja laukaisevia infektioita. Koska kampylobakteeri oli yleisin bakteeritaudin aiheuttaja tässä epidemiassa, päädyttiin selvittämään myös niveloireita niillä vatsaoireisilla, joilla oli ulosteviljelypositiivinen kampylobakteeri-infektio, verrattuna niihin, joiden ulosteviljelyssä ei ollut kampylobakteeria.
Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin kliinisesti, laboratorionäytteiden ja kuvantamistutkimuksien avulla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan reumalääkärin arvioon uusien niveloireiden takia lähetettyjen nokialaisten potilaiden löydöksiä. Toukokuun 2008 loppuun mennessä arvioon lähetettiin yhteensä 45 potilasta, joista 21:llä todettiin reaktiivinen niveltulehdus, 13:lla reaktiivinen nivelkipu ja 11:llä muu nivelsairaus.
Toisessa osatyössä näitä 21:tä potilasta, joilla oli ensimmäisessä tutkimuksessa todettu reaktiivinen niveltulehdus, seurattiin järjestelmällisesti vuoden ajan. Vaikka reaktiivinen niveltulehdus oli yleensä lievä, 1/3:lla potilaista oli krooninen taudin kulku. Vuoden kohdalla edelleen 19 % (4/21) potilaista käytti tulehduskipulääkkeitä, 43 % (9/21) muita kipulääkkeitä, 38 % (8/21) glukokortikoideja ja 33 % (7/21) antireumaattisia lääkkeitä.
Kolmannessa osatyössä tutkittiin 8 viikon kuluttua epidemian alusta kyselytutkimuksella vatsa- ja niveloireiden esiintyvyyttä ja luonnetta sekä saastuneella että ei-saastuneella alueella Nokialla sekä vertailuväestössä Kangasalla. Kyselyssä niveloi-
reet olivat yleisiä; 13,9 % vastanneista raportoi niveloireita ja 6,7 % niveltulehduksen viittaavia oireita saastuneella alueella. Näiden oireiden yleisyys oli vastaavasti 4,3 % ja 2,1 % ei-saastuneella alueella ja 1,5 % ja 0,5 % vertailuväestössä Kangasalla. Mahasuolikanavan oireet ennustivat niveloireita, mutta pelkästään saastuneella alueella asuminenkin ilman vatsaoireita lisäsi niveloireiden todennäköisyyttä.
Neljännessä osatyössä tutkittiin kampylobakteeri-infektioon liittyviä niveloireita epidemian yhteydessä. Keskimäärin 21 kuukauden kuluttua epidemiasta tehdyssä kyselyssä 45 % (33/73) vastaajista, joilla oli ollut ulosteviljelyssä varmistettu kampylobakteeri-infektio, ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita. Kampylobakteeri-negatiivisista 24 % (23/95) ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita (OR 2,57; 95 % CI 1,27 – 5,27). Vatsataudin hoitoon käytetyt antibiootit eivät näyttäneet vähentävän myöhempiä niveloireita. Puhelinhaastattelussa 5 vuotta vesiepidemian jälkeen 23 % (17/73) kampylobakteeri -positiivisista ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita ja 21 % (15/73) jatkuvia vatsaoireita.
Ensimmäisessä osatyössä selvitettiin kliinisesti, laboratorionäytteiden ja kuvantamistutkimuksien avulla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan reumalääkärin arvioon uusien niveloireiden takia lähetettyjen nokialaisten potilaiden löydöksiä. Toukokuun 2008 loppuun mennessä arvioon lähetettiin yhteensä 45 potilasta, joista 21:llä todettiin reaktiivinen niveltulehdus, 13:lla reaktiivinen nivelkipu ja 11:llä muu nivelsairaus.
Toisessa osatyössä näitä 21:tä potilasta, joilla oli ensimmäisessä tutkimuksessa todettu reaktiivinen niveltulehdus, seurattiin järjestelmällisesti vuoden ajan. Vaikka reaktiivinen niveltulehdus oli yleensä lievä, 1/3:lla potilaista oli krooninen taudin kulku. Vuoden kohdalla edelleen 19 % (4/21) potilaista käytti tulehduskipulääkkeitä, 43 % (9/21) muita kipulääkkeitä, 38 % (8/21) glukokortikoideja ja 33 % (7/21) antireumaattisia lääkkeitä.
Kolmannessa osatyössä tutkittiin 8 viikon kuluttua epidemian alusta kyselytutkimuksella vatsa- ja niveloireiden esiintyvyyttä ja luonnetta sekä saastuneella että ei-saastuneella alueella Nokialla sekä vertailuväestössä Kangasalla. Kyselyssä niveloi-
reet olivat yleisiä; 13,9 % vastanneista raportoi niveloireita ja 6,7 % niveltulehduksen viittaavia oireita saastuneella alueella. Näiden oireiden yleisyys oli vastaavasti 4,3 % ja 2,1 % ei-saastuneella alueella ja 1,5 % ja 0,5 % vertailuväestössä Kangasalla. Mahasuolikanavan oireet ennustivat niveloireita, mutta pelkästään saastuneella alueella asuminenkin ilman vatsaoireita lisäsi niveloireiden todennäköisyyttä.
Neljännessä osatyössä tutkittiin kampylobakteeri-infektioon liittyviä niveloireita epidemian yhteydessä. Keskimäärin 21 kuukauden kuluttua epidemiasta tehdyssä kyselyssä 45 % (33/73) vastaajista, joilla oli ollut ulosteviljelyssä varmistettu kampylobakteeri-infektio, ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita. Kampylobakteeri-negatiivisista 24 % (23/95) ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita (OR 2,57; 95 % CI 1,27 – 5,27). Vatsataudin hoitoon käytetyt antibiootit eivät näyttäneet vähentävän myöhempiä niveloireita. Puhelinhaastattelussa 5 vuotta vesiepidemian jälkeen 23 % (17/73) kampylobakteeri -positiivisista ilmoitti edelleen jatkuvia niveloireita ja 21 % (15/73) jatkuvia vatsaoireita.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4768]