The Significance of Proximity and Timeliness for Patient-focused Nursing Care and Electronic Documentation in Acute Care Wards
Laitinen, Heleena (2014)
Laitinen, Heleena
Tampere University Press
2014
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9583-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9583-0
Tiivistelmä
Potilaslähtöinen hoitotyö ja sähköinen dokumentointi akuutin hoidon osastoilla
Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoajat lyhenevät. Akuutin hoidon osastoilta potilaat kotiutetaan tai siirretään jatkohoitopaikkoihin hyvin lyhyen hoitovaiheen jälkeen. Potilaiden hoito pirstoutuu ja siihen osallistuu suuri määrä eri ammattilaisia. Näin ollen dokumentointi hoidon jatkuvuuden turvaajana on oleellista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää teoria potilaslähtöisestä hoitotyöstä ja sähköisestä dokumentoinnista akuutin hoidon osastoilla. Tutkimus toteutettiin neljällä akuutin hoidon osastolla. Aineisto kerättiin havainnoimalla päivittäistä hoitotyötä ja dokumentoinnin käytäntöjä sekä analysoimalla sähköisiä potilasasiakirjoja.
Tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden terveydentila ei ollut henkeä uhkaava, mutta heillä useimmiten oli vakava sairaus. He tulivat akuutin hoidon osastoille joko suunnitellusti tai äkillisesti (ns. päivystyspotilaina). Tulokset osoittavat, että itse kokemus sairaalassaolosta, omiin hoitovaiheisiin liittyvä tietäminen sekä läheisten tuki ja läsnäolo hoitovaiheen aikana olivat merkityksellisiä potilaille. Toimintojen ajantasaisuus ja hoitohenkilökunnan lähellä olo oli ratkaisevaa potilaiden selviytymiselle sekä sairaalassaolon aikana että tulevaisuudessa.
Läheisyys hoitosuhteessa mahdollisti kohtaamisen, joka näkyi potilaan ja hoitotyöntekijän välillä tapahtuvana vuoropuheluna, potilasta kokevien tietojen ajantasaisena informointina, yhdessä tekemisenä sekä potilaiden ja hoitajien välisenä yhteisenä päätöksentekona.
Etäisyys hoitosuhteessa puolestaan ilmeni käsitteenä särkynyt kohtaaminen. Se tarkoitti yksisuuntaista monologia, potilaan syrjäyttämistä ja potilaiden asioita koskevaa päätöksentekoa ilman että potilaiden kanssa neuvoteltiin.
Hoitotyö ja dokumentointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kun sähköinen dokumentointi tapahtui potilaan kanssa, se mahdollisti tiedon aitouden ja ajantasaisen tiedonsiirron. Näin ollen tieto oli myös välittömästi luettavissa ja käytettävissä. Läheisyys sähköisessä dokumentoinnissa mahdollistui kun tietokone oli käytössä potilaan vieressä. Läheisyyttä kuvasi myös hoitohenkilökunnan tapa kirjoittaa potilaslähtöisesti. He kirjoittivat asioita potilaiden käyttämin sanoin ja dokumentoivat yhteisesti tehtyjä päätöksiä.
Etäisyyttä sähköisessä dokumentoinnissa ilmeni silloin, kun tietokoneet sijaitsivat kaukana potilaasta kuten esimerkiksi kanslioissa. Tällöin sähköinen dokumentointi ei ollut välittömästi mahdollista. Hoitotyöntekijät kirjoittivat muistiinpanoja paperilapulle, josta he myöhemmin kirjoittivat asioita sähköisiin potilasasiakirjoihin. Tämä tapa aiheutti viiveitä kirjoittamiselle ja lukemiselle. Samalla muuttuivat potilasta koskevat oleelliset tiedot. Viiveet aiheuttivat myös tilanteita, jolloin tärkeät tiedot joko puuttuivat osittain tai kokonaan. Etäisyys hoitotyöntekijöiden dokumentoinnissa ilmeni pääasiassa hoitohenkilökunnan omina näkemyksinä potilaan tilasta tai toimintojen kirjaamisesta tehtäväkeskeisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että päivittäiset hoitotyön toiminnot keskeytyvät jatkuvasti akuutin hoidon osastoilla. Kehittämällä hoitotyön toimintatapoja organisaatiokeskeisyydestä potilaslähtöisyyteen voidaan osittain vähentää pirstaleisuutta. Hoitotyöntekijät työskentelevät potilaiden hoidon etulinjassa. He ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja näin ollen heillä on tärkeä asema yhteistyösuhteessa potilaiden kanssa. Potilaslähtöisen hoitotyön ja sähköisen dokumentoinnin kehittämiseksi tarvitaan organisaation jokaista tasoa. Informaatioteknologiaan liittyvät ratkaisut vaikuttavat hoitohenkilökunnan mahdollisuuteen toteuttaa potilaslähtöisyyttä.
Terveydenhuoltolaki (2010/1326) edellyttää muun muassa asiakkaan aseman vahvistamista sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveyden välisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi Suomessa ollaan siirtymässä Kanta-arkiston käyttöön, jonka mukaan kansalaiset voivat tarkastella omia terveystietojaan internetistä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä yhteistyötä sekä potilaiden kanssa että terveydenhuollon yksiköiden välillä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää hoitotyötä ja hoitotyön dokumentointia koskevassa koulutuksessa.
Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoajat lyhenevät. Akuutin hoidon osastoilta potilaat kotiutetaan tai siirretään jatkohoitopaikkoihin hyvin lyhyen hoitovaiheen jälkeen. Potilaiden hoito pirstoutuu ja siihen osallistuu suuri määrä eri ammattilaisia. Näin ollen dokumentointi hoidon jatkuvuuden turvaajana on oleellista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää teoria potilaslähtöisestä hoitotyöstä ja sähköisestä dokumentoinnista akuutin hoidon osastoilla. Tutkimus toteutettiin neljällä akuutin hoidon osastolla. Aineisto kerättiin havainnoimalla päivittäistä hoitotyötä ja dokumentoinnin käytäntöjä sekä analysoimalla sähköisiä potilasasiakirjoja.
Tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden terveydentila ei ollut henkeä uhkaava, mutta heillä useimmiten oli vakava sairaus. He tulivat akuutin hoidon osastoille joko suunnitellusti tai äkillisesti (ns. päivystyspotilaina). Tulokset osoittavat, että itse kokemus sairaalassaolosta, omiin hoitovaiheisiin liittyvä tietäminen sekä läheisten tuki ja läsnäolo hoitovaiheen aikana olivat merkityksellisiä potilaille. Toimintojen ajantasaisuus ja hoitohenkilökunnan lähellä olo oli ratkaisevaa potilaiden selviytymiselle sekä sairaalassaolon aikana että tulevaisuudessa.
Läheisyys hoitosuhteessa mahdollisti kohtaamisen, joka näkyi potilaan ja hoitotyöntekijän välillä tapahtuvana vuoropuheluna, potilasta kokevien tietojen ajantasaisena informointina, yhdessä tekemisenä sekä potilaiden ja hoitajien välisenä yhteisenä päätöksentekona.
Etäisyys hoitosuhteessa puolestaan ilmeni käsitteenä särkynyt kohtaaminen. Se tarkoitti yksisuuntaista monologia, potilaan syrjäyttämistä ja potilaiden asioita koskevaa päätöksentekoa ilman että potilaiden kanssa neuvoteltiin.
Hoitotyö ja dokumentointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kun sähköinen dokumentointi tapahtui potilaan kanssa, se mahdollisti tiedon aitouden ja ajantasaisen tiedonsiirron. Näin ollen tieto oli myös välittömästi luettavissa ja käytettävissä. Läheisyys sähköisessä dokumentoinnissa mahdollistui kun tietokone oli käytössä potilaan vieressä. Läheisyyttä kuvasi myös hoitohenkilökunnan tapa kirjoittaa potilaslähtöisesti. He kirjoittivat asioita potilaiden käyttämin sanoin ja dokumentoivat yhteisesti tehtyjä päätöksiä.
Etäisyyttä sähköisessä dokumentoinnissa ilmeni silloin, kun tietokoneet sijaitsivat kaukana potilaasta kuten esimerkiksi kanslioissa. Tällöin sähköinen dokumentointi ei ollut välittömästi mahdollista. Hoitotyöntekijät kirjoittivat muistiinpanoja paperilapulle, josta he myöhemmin kirjoittivat asioita sähköisiin potilasasiakirjoihin. Tämä tapa aiheutti viiveitä kirjoittamiselle ja lukemiselle. Samalla muuttuivat potilasta koskevat oleelliset tiedot. Viiveet aiheuttivat myös tilanteita, jolloin tärkeät tiedot joko puuttuivat osittain tai kokonaan. Etäisyys hoitotyöntekijöiden dokumentoinnissa ilmeni pääasiassa hoitohenkilökunnan omina näkemyksinä potilaan tilasta tai toimintojen kirjaamisesta tehtäväkeskeisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että päivittäiset hoitotyön toiminnot keskeytyvät jatkuvasti akuutin hoidon osastoilla. Kehittämällä hoitotyön toimintatapoja organisaatiokeskeisyydestä potilaslähtöisyyteen voidaan osittain vähentää pirstaleisuutta. Hoitotyöntekijät työskentelevät potilaiden hoidon etulinjassa. He ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja näin ollen heillä on tärkeä asema yhteistyösuhteessa potilaiden kanssa. Potilaslähtöisen hoitotyön ja sähköisen dokumentoinnin kehittämiseksi tarvitaan organisaation jokaista tasoa. Informaatioteknologiaan liittyvät ratkaisut vaikuttavat hoitohenkilökunnan mahdollisuuteen toteuttaa potilaslähtöisyyttä.
Terveydenhuoltolaki (2010/1326) edellyttää muun muassa asiakkaan aseman vahvistamista sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveyden välisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi Suomessa ollaan siirtymässä Kanta-arkiston käyttöön, jonka mukaan kansalaiset voivat tarkastella omia terveystietojaan internetistä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä yhteistyötä sekä potilaiden kanssa että terveydenhuollon yksiköiden välillä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää hoitotyötä ja hoitotyön dokumentointia koskevassa koulutuksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]