Prenatal representations predicting parent-child relationship in transition to parenthood: Risk and family dynamic considerations
Flykt, Marjo (2014)
Flykt, Marjo
Tampere University Press
2014
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-06-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9503-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9503-8
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmen erillisen tutkimusaineiston ja –asetelman avulla vanhempien raskausajan kiintymyssuhde- ja hoivamielikuvien laatua ja sitä, miten ne ennustavat tulevaa vanhemmuutta.
Tutkimus kohdistui mielikuviin vauvasta, itsestä ja puolisosta vanhempina sekä lapsuuden mielikuviin omista vanhemmista. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin näiden mielikuvien pysyvyyttä vauvan syntymän jälkeiselle ajalle: tapahtuiko odotuksissa pettymystä, mitkä tekijät selittivät pettymystä, ja kuinka odotuksissa pettyminen vaikutti vanhemmuuteen. Tutkimme eroja isien ja äitien välillä sekä erityispiirteitä erilaisten riskiryhmien mielikuvissa: mukana oli lääketieteellisen (lapsettomuushoitotausta) ja psykososiaalisen (masennus ja päihteidenkäyttö) riskin vanhempia.
Väitöskirjatutkimus koostui kolmesta pitkittäistutkimusaineistosta, joissa vanhemmaksi tuloa seurattiin kolmena eri ajankohtana: raskausaikana (toinen tai viimeinen raskauskolmannes) sekä varhaisessa (2-4kk) ja myöhemmässä vauvaiässä (noin yksivuotiaana). Ensimmäisessä aineistossa (artikkelit I ja IV) mukana oli 745 pariskuntaa, joista noin puolet (n=367) oli tullut raskaaksi lapsettomuushoidoilla ja puolet ilman hoitoja. Toisessa tutkimusaineistossa (artikkeli II) mukana oli 59 normatiivista äitiä, joilta tutkittiin masennusoireita sekä heidän vauvansa. Kolmas aineisto (artikkeli III) koostui 51 päihderiippuvaisesta äidistä vauvoineen, jotka osallistuivat kahteen erilaiseen päihdeinterventioon sekä 50 verrokista, jotka eivät käyttäneet päihteitä.
Tulokset osoittivat, että negatiiviset, idealisoidut tai epäkoherentit raskausajan mielikuvat ennustivat ensimmäisen ikävuoden vanhempi-lapsi- suhteen ongelmia. Samanlainen haitallinen vaikutus oli pettymyksellä raskausaikaisissa odotuksissa. Osa ilmiöistä tuli esille vain korkean riskin ryhmässä: Päihderiippuvaiset äidit olivat muita alttiimpia häiriintyneiden raskausajan mielikuvien haitalliselle vaikutuksille. Sen sijaan lapsettomuushoitotausta ei lisännyt riskiä. Äideillä korostui erityisesti mielenterveysongelmien haitallinen vaikutus mielikuvien ja varhaisen vanhemmuuden kehitykseen. Isillä taas parisuhdeongelmat vaikuttivat erityisen negatiivisesti. Väitöskirjassa pohditaan näitä tuloksia myös raskauden ja vauva-ajan interventioiden kehittämisen näkökulmasta.
Tutkimus kohdistui mielikuviin vauvasta, itsestä ja puolisosta vanhempina sekä lapsuuden mielikuviin omista vanhemmista. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin näiden mielikuvien pysyvyyttä vauvan syntymän jälkeiselle ajalle: tapahtuiko odotuksissa pettymystä, mitkä tekijät selittivät pettymystä, ja kuinka odotuksissa pettyminen vaikutti vanhemmuuteen. Tutkimme eroja isien ja äitien välillä sekä erityispiirteitä erilaisten riskiryhmien mielikuvissa: mukana oli lääketieteellisen (lapsettomuushoitotausta) ja psykososiaalisen (masennus ja päihteidenkäyttö) riskin vanhempia.
Väitöskirjatutkimus koostui kolmesta pitkittäistutkimusaineistosta, joissa vanhemmaksi tuloa seurattiin kolmena eri ajankohtana: raskausaikana (toinen tai viimeinen raskauskolmannes) sekä varhaisessa (2-4kk) ja myöhemmässä vauvaiässä (noin yksivuotiaana). Ensimmäisessä aineistossa (artikkelit I ja IV) mukana oli 745 pariskuntaa, joista noin puolet (n=367) oli tullut raskaaksi lapsettomuushoidoilla ja puolet ilman hoitoja. Toisessa tutkimusaineistossa (artikkeli II) mukana oli 59 normatiivista äitiä, joilta tutkittiin masennusoireita sekä heidän vauvansa. Kolmas aineisto (artikkeli III) koostui 51 päihderiippuvaisesta äidistä vauvoineen, jotka osallistuivat kahteen erilaiseen päihdeinterventioon sekä 50 verrokista, jotka eivät käyttäneet päihteitä.
Tulokset osoittivat, että negatiiviset, idealisoidut tai epäkoherentit raskausajan mielikuvat ennustivat ensimmäisen ikävuoden vanhempi-lapsi- suhteen ongelmia. Samanlainen haitallinen vaikutus oli pettymyksellä raskausaikaisissa odotuksissa. Osa ilmiöistä tuli esille vain korkean riskin ryhmässä: Päihderiippuvaiset äidit olivat muita alttiimpia häiriintyneiden raskausajan mielikuvien haitalliselle vaikutuksille. Sen sijaan lapsettomuushoitotausta ei lisännyt riskiä. Äideillä korostui erityisesti mielenterveysongelmien haitallinen vaikutus mielikuvien ja varhaisen vanhemmuuden kehitykseen. Isillä taas parisuhdeongelmat vaikuttivat erityisen negatiivisesti. Väitöskirjassa pohditaan näitä tuloksia myös raskauden ja vauva-ajan interventioiden kehittämisen näkökulmasta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4772]