The Effect of Adenosine or Diazoxide on Apoptosis, Aquaporin-7 and Glycocalyx integrity during Myocardial Protection in Coronary Bypass Surgery
Shalaby, Ahmed (2013)
Shalaby, Ahmed
Tampere University Press
2013
Kirurgia/Sydän- ja rintaelinkirurgia - Surgery/Cardio-thoracic surgery
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2013-08-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9183-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9183-2
Tiivistelmä
Sydämen sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeinen sydämen vajaatoiminta on vaikea kliininen ongelma. Ohitusleikkauksessa sydän pysäytetään sydän-keuhkokoneen käytön ajaksi, jolloin hapenpuutteessa oleva sydänlihas pyritään suojaamaan kemiallisesti tarkoituksena estää leikkauksen jälkeinen sydämen vajaatoiminta. Sydämen suojaustutkimus on ajankohtaista ja keskittyy lääkeaineiden vaikutusten selvittämiseen sydämen äkillisen vajaatoiminnan estämiseksi. Tässä väitöskirjassa on tutkittu adenosiinin ja diazoksidin mahdollisia sydäntä suojaavia vaikutuksia sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä. Mainittujen aineiden vaikutusmekanismi liittyy sydänsolujen mitokondrioiden toimintaan.
Tämän väitöskirjan tutkittavien kohderyhmä koostuu kahdesta itsenäisestä potilasryhmästä. Kahdessa ensimmäisessä osatyössä tutkitaan aorttaan ruiskutetun adenosiinin vaikutusta sydänlihaksen apoptoosiin eli ohjelmoituun solukuolemaan määrittämällä mm. bax- ja bcl-2- geenejä. Näiden osatöiden potilaat olivat stabiilia sepelvaltimotautia potevia ilman lähiaikaista sydäninfarktia. Näillä potilailla adenosiinin anto vaikutti suotuisasti vähentämällä ohjelmoitua sydänlihaskuolemaa verrattuna kontrollipotilaisiin, kuitenkaan vaikuttamatta epäsuotuisasti potilaan verenkierron toimintaan leikkauksen jälkeen. Kolmannessa ja neljännessä osatöissä tutkittiin diazoksidin vaikutusta sydämen sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin, jotka olivat sairastaneet tuoreen, alle kuukauden ikäisen sydäninfarktin ja joille tehtiin sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Näissä osatöissä selvitettiin sydänlihaksen Aquaporiini-7- geenin ekspressiota suhteessa sydämen histologiseen vasteeseen, ja arvioitiin sydänlihaksen endoteelisolujen pintakalvon kuntoa määrittämällä plasman syndekaani-1 ja hyaluronanin pitoisuudet. Aquaporiini-7- geeniekspression todettiin liittyvän kudosvaurioon ja – turvotukseen sydänleikkauksen yhteydessä. Suhteessa sydänlihaksen histologiseen vaurioasteeseen sydämen ohitusleikkauksessa, Aquaporiini-7- geeniekspressio väheni diazoksidi-lääkityksen saaneilla potilailla verrattuna verrokkeihin. Edelleen diazoxidin vaikutuksesta plasman syndekaani-1 ja hyaluronanin pitoisuudet laskivat verrattuna kontrolliryhmän potilaisiin.
Väitöskirja antaa kokonaisuudessaan ensitietoa adenosiinin ja diazoksidin vaikutuksesta sydämen suojaukseen sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa. Adenosiinin todettiin vähentävän sydänlihaksen ohjelmoitua solukuolemaa ja diazoksidi saattaa vaikuttaa sydänlihaksen endoteelisolupintaa suojaavan kalvon säilymiseen. Tutkimustulokset kannustavat suunnittelemaan sydänlihaksen suojausta selvittäviä jatkotutkimuksia mitokondrioihin vaikuttavien lääkeaineiden käyttämisestä sydänleikkauksen yhteydessä.
Tämän väitöskirjan tutkittavien kohderyhmä koostuu kahdesta itsenäisestä potilasryhmästä. Kahdessa ensimmäisessä osatyössä tutkitaan aorttaan ruiskutetun adenosiinin vaikutusta sydänlihaksen apoptoosiin eli ohjelmoituun solukuolemaan määrittämällä mm. bax- ja bcl-2- geenejä. Näiden osatöiden potilaat olivat stabiilia sepelvaltimotautia potevia ilman lähiaikaista sydäninfarktia. Näillä potilailla adenosiinin anto vaikutti suotuisasti vähentämällä ohjelmoitua sydänlihaskuolemaa verrattuna kontrollipotilaisiin, kuitenkaan vaikuttamatta epäsuotuisasti potilaan verenkierron toimintaan leikkauksen jälkeen. Kolmannessa ja neljännessä osatöissä tutkittiin diazoksidin vaikutusta sydämen sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin, jotka olivat sairastaneet tuoreen, alle kuukauden ikäisen sydäninfarktin ja joille tehtiin sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Näissä osatöissä selvitettiin sydänlihaksen Aquaporiini-7- geenin ekspressiota suhteessa sydämen histologiseen vasteeseen, ja arvioitiin sydänlihaksen endoteelisolujen pintakalvon kuntoa määrittämällä plasman syndekaani-1 ja hyaluronanin pitoisuudet. Aquaporiini-7- geeniekspression todettiin liittyvän kudosvaurioon ja – turvotukseen sydänleikkauksen yhteydessä. Suhteessa sydänlihaksen histologiseen vaurioasteeseen sydämen ohitusleikkauksessa, Aquaporiini-7- geeniekspressio väheni diazoksidi-lääkityksen saaneilla potilailla verrattuna verrokkeihin. Edelleen diazoxidin vaikutuksesta plasman syndekaani-1 ja hyaluronanin pitoisuudet laskivat verrattuna kontrolliryhmän potilaisiin.
Väitöskirja antaa kokonaisuudessaan ensitietoa adenosiinin ja diazoksidin vaikutuksesta sydämen suojaukseen sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa. Adenosiinin todettiin vähentävän sydänlihaksen ohjelmoitua solukuolemaa ja diazoksidi saattaa vaikuttaa sydänlihaksen endoteelisolupintaa suojaavan kalvon säilymiseen. Tutkimustulokset kannustavat suunnittelemaan sydänlihaksen suojausta selvittäviä jatkotutkimuksia mitokondrioihin vaikuttavien lääkeaineiden käyttämisestä sydänleikkauksen yhteydessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]