Henkilökunnan kokema pelko ja selviytymiskeinot ensiapupoliklinikoilla. Malli pelosta selviytymisestä
Mikkola, Riitta (2013)
Mikkola, Riitta
Tampere University Press
2013
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2013-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9137-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9137-5
Tiivistelmä
Henkilökunnan kokema pelko ja selviytymiskeinot ensiapupoliklinikoilla
Malli pelosta selviytymisestä
Ensiapupoliklinikan henkilökunnan työ on mielenkiintoista ja haasteellista. Henkilökunnalta vaaditaan joustavuutta ja monialaista osaamista. Ensiapupoliklinikan työssä kohdataan usein myös vaara- ja riskitilanteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ensiapupoliklinikan hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden työssä ilmeneviä pelkoa aiheuttavia tekijöitä ja pelon uhkakuvia. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selviytymistä ja selviytymisen tarvetta sekä kehittää selviytymismalli työstä aiheutuvista peloista. Tutkimusaineisto on kerätty haastatteluilla ja kyselylomakkeella 2 yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueiden sairaaloissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 sairaalan ensiapupoliklinikan hoitohenkilökunta ja lääkärit.
Tutkimuksen tulosten mukaan ensiapupoliklinikan henkilökunnasta lähes kaikki ovat kokeneet työstä aiheutuvia pelkoja. Yleensä pelko oli hetkellistä ja pelon tunne helpotti tilanteen ollessa ohi. Pidempään jatkunut pelko liittyi tavallisesti vakavampaan tapahtumaan, joita olivat esimerkiksi lääke- tai hoitovirheen tapahtuminen. Muita ensiapupoliklinikan työssä pelkoa aiheuttavia tekijöitä olivat muun muassa väkivalta- ja uhkatilanteet, potilasturvallisuus, lapsipotilaiden hoitaminen ja elvyttäminen, kiire sekä resurssien ja henkilökunnan riittävyys. Tutkimuksen mukaan pelon uhkakuvat liittyivät esimerkiksi turvattomuuteen, uhkaan terveyden menettämisestä tai työtilanteista selviytymiseen.
Ensiapupoliklinikalla työskentelevä hoitohenkilökunta ja lääkärit käyttivät useita erilaisia selviytymiskeinoja. Selviytymiskeinoista oli käytetty eniten ongelmasuuntautunutta selviytymistä ja sosiaalista tukea. Ongelmasuuntautuneista selviytymiskeinoista oli käytetty eniten hyväksymistä ja suunnittelua. Pelkoa aiheuttavat asiat tai tilanteet oli hyväksytty kuuluvan osaksi ensiapupoliklinikan työtä. Oman toiminnan ja asioiden etukäteistä suunnittelua käytettiin, joilla pyrittiin välttämään pelkoa aiheuttavia tilanteita. Sosiaalisen tuen osalta pelkoa aiheuttaneista tilanteista keskusteltiin usein työkaverin, esimiehen ja avo- tai aviopuolison kanssa. Tutkimukseen osallistujat toivoivat peloista selviytymiskeinoiksi enemmän työyhteisön tukea, lisää resursseja, ammattiauttajan tukea sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Väitöskirjatutkimus tuotti uutta tietoa ensiapupoliklinikan henkilökunnan työstä aiheutuvista peloista ja pelon uhkakuvista sekä selviytymisestä. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ensiapupoliklinikan henkilökunnan peloista selviytymisessä ja sen avulla voidaan tukea henkilökunnan työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
Malli pelosta selviytymisestä
Ensiapupoliklinikan henkilökunnan työ on mielenkiintoista ja haasteellista. Henkilökunnalta vaaditaan joustavuutta ja monialaista osaamista. Ensiapupoliklinikan työssä kohdataan usein myös vaara- ja riskitilanteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ensiapupoliklinikan hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden työssä ilmeneviä pelkoa aiheuttavia tekijöitä ja pelon uhkakuvia. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selviytymistä ja selviytymisen tarvetta sekä kehittää selviytymismalli työstä aiheutuvista peloista. Tutkimusaineisto on kerätty haastatteluilla ja kyselylomakkeella 2 yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueiden sairaaloissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 sairaalan ensiapupoliklinikan hoitohenkilökunta ja lääkärit.
Tutkimuksen tulosten mukaan ensiapupoliklinikan henkilökunnasta lähes kaikki ovat kokeneet työstä aiheutuvia pelkoja. Yleensä pelko oli hetkellistä ja pelon tunne helpotti tilanteen ollessa ohi. Pidempään jatkunut pelko liittyi tavallisesti vakavampaan tapahtumaan, joita olivat esimerkiksi lääke- tai hoitovirheen tapahtuminen. Muita ensiapupoliklinikan työssä pelkoa aiheuttavia tekijöitä olivat muun muassa väkivalta- ja uhkatilanteet, potilasturvallisuus, lapsipotilaiden hoitaminen ja elvyttäminen, kiire sekä resurssien ja henkilökunnan riittävyys. Tutkimuksen mukaan pelon uhkakuvat liittyivät esimerkiksi turvattomuuteen, uhkaan terveyden menettämisestä tai työtilanteista selviytymiseen.
Ensiapupoliklinikalla työskentelevä hoitohenkilökunta ja lääkärit käyttivät useita erilaisia selviytymiskeinoja. Selviytymiskeinoista oli käytetty eniten ongelmasuuntautunutta selviytymistä ja sosiaalista tukea. Ongelmasuuntautuneista selviytymiskeinoista oli käytetty eniten hyväksymistä ja suunnittelua. Pelkoa aiheuttavat asiat tai tilanteet oli hyväksytty kuuluvan osaksi ensiapupoliklinikan työtä. Oman toiminnan ja asioiden etukäteistä suunnittelua käytettiin, joilla pyrittiin välttämään pelkoa aiheuttavia tilanteita. Sosiaalisen tuen osalta pelkoa aiheuttaneista tilanteista keskusteltiin usein työkaverin, esimiehen ja avo- tai aviopuolison kanssa. Tutkimukseen osallistujat toivoivat peloista selviytymiskeinoiksi enemmän työyhteisön tukea, lisää resursseja, ammattiauttajan tukea sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Väitöskirjatutkimus tuotti uutta tietoa ensiapupoliklinikan henkilökunnan työstä aiheutuvista peloista ja pelon uhkakuvista sekä selviytymisestä. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ensiapupoliklinikan henkilökunnan peloista selviytymisessä ja sen avulla voidaan tukea henkilökunnan työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4754]