New Road, New Life, New Russia: International transport corridors at the conjunction of geography and politics in Russia
Pynnöniemi, Katri (2008)
Pynnöniemi, Katri
Tampere University Press
2008
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7316-6
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7316-6
Tiivistelmä
Väitöskirjatyössä tutkitaan Venäjän liikenne- ja infrastruktuuripolitiikkaa osana maan uudelleenrakentamista ja Venäjä-EU-suhteiden dynamiikkaa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten 1990-luvun puolivälissä yleiseurooppalaisella tasolla lanseerattu pan-eurooppalainen liikennekäytävä -käsite on otettu osaksi venäläistä liikennepoliittista ajattelua ja mitä käsitteen käyttö Venäjän kontekstissa kertoo muutoksesta ja jatkuvuudesta Venäjän suhteissa Euroopan unioniin. Pan-eurooppalaisten liikennekäytävien puitteissa koordinoitiin EU- ja kansallista rahoitusta ja liikenneinvestointeja jäsenmaiden sekä tulevien jäsenvaltioiden välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi. Yhteistyö Venäjän kanssa kohdistui lähinnä kolmeen liikennekäytävään, joista tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti pohjoisinta käytävää Suomesta Venäjälle.
Vaikka tutkimuksen lähtökohdat ovat eurooppalaisessa ja venäläisessä liikennepolitiikassa käytettävän käsitteistön vertailussa, se osallistuu myös keskusteluun Venäjän uudelleenrakentamisen problematiikasta. Kysymys liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta tulisi nähdä osana kolmea toisiaan leikkaavaa prosessia: entisen Neuvostoliiton alueen hajoamista, Venäjän tilan uudelleen järjestämistä ja Venäjän integroitumista globaaleille ja Euroopan unionin markkinoille. Nämä ovat myös Venäjän uudelleenrakentamisen suurimmat haasteet.
Tutkimusaineiston muodostavat Venäjän viralliset liikennepoliittiset asiakirjat ja liikennepolitiikan linjapuheet sekä suurten infrastruktuurikohteiden ympärillä käydystä keskustelusta ja poliittisesta kädenväännöstä raportoivat sanomalehtiartikkelit. Aineistosta erottuu argumentaation taustalla vaikuttava, neuvostokäytäntöihin perustuva ajatusmalli, jossa liikennepoliittisen ajattelun iskusanoja ovat kilpailu, kontrolli ja (valtion) yhtenäisyys.
Venäläisessä liikennepoliittisessa ajattelussa maa nähdään ensi sijassa liikenteellisenä suurvaltana , siltana Euroopan ja Aasian välissä, vaikkakin osana laajempaa eurooppalaista viitekehystä. Tämän näkemyksen toteuttaminen edellyttää mittavia investointeja liikenneinfrastruktuurin modernisointiin. Kansainvälinen liikenne -käytävä -käsitettä onkin käytetty samaan tapaan kuin EU-kontekstissa julkisten investointien kohdentamiseksi tiettyihin strategisiksi katsottuihin infrastruktuuri-kohteisiin. Näitä ovat erityisesti Venäjän omat satamat sekä niihin johtavat tie -ja rautatielinjat sekä logistiikkakeskukset.
EU-alueen liikennepolitiikasta tuttu ja yleensä markkinatalousajattelulle tyypillinen argumentaatio muodostaa toisen keskeisen ajattelun logiikan myös Venäjällä. Sen määrääviä käsitteitä ovat: yhteistyö, sääntely ja (talouden) monipuolistaminen. Näiden kahden erilaisen ajattelutavan leikkauspiste voidaan tutkimusaineiston perusteella kiteyttää kolmeen iskusanaan: optimointi, koordinaatio ja uudelleenrakentaminen.
Tutkimuksessa eritellään, millaisiin Venäjän politiikassa käytäviin peleihin nämä eri ajattelun logiikat ovat yhteydessä. Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden kannalta haasteellisimpia ovat pelit, joihin liittyy vahva simulaation tai sattuman elementti. Kovenevankin kilpailun edellytyksenä taas on yhteisesti sovittujen sääntöjen olemassaolo, vaikka niiden noudattamisesta välillä tingitäänkin. Tutkimus osoittaa, miten valtavien haasteiden edessä Venäjä on pyrkiessään parantamaan kansainvälistä taloudellista kilpailukykyään ja kykyään toimia vahvana kansainvälisenä vaikuttajana.
Vaikka tutkimuksen lähtökohdat ovat eurooppalaisessa ja venäläisessä liikennepolitiikassa käytettävän käsitteistön vertailussa, se osallistuu myös keskusteluun Venäjän uudelleenrakentamisen problematiikasta. Kysymys liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta tulisi nähdä osana kolmea toisiaan leikkaavaa prosessia: entisen Neuvostoliiton alueen hajoamista, Venäjän tilan uudelleen järjestämistä ja Venäjän integroitumista globaaleille ja Euroopan unionin markkinoille. Nämä ovat myös Venäjän uudelleenrakentamisen suurimmat haasteet.
Tutkimusaineiston muodostavat Venäjän viralliset liikennepoliittiset asiakirjat ja liikennepolitiikan linjapuheet sekä suurten infrastruktuurikohteiden ympärillä käydystä keskustelusta ja poliittisesta kädenväännöstä raportoivat sanomalehtiartikkelit. Aineistosta erottuu argumentaation taustalla vaikuttava, neuvostokäytäntöihin perustuva ajatusmalli, jossa liikennepoliittisen ajattelun iskusanoja ovat kilpailu, kontrolli ja (valtion) yhtenäisyys.
Venäläisessä liikennepoliittisessa ajattelussa maa nähdään ensi sijassa liikenteellisenä suurvaltana , siltana Euroopan ja Aasian välissä, vaikkakin osana laajempaa eurooppalaista viitekehystä. Tämän näkemyksen toteuttaminen edellyttää mittavia investointeja liikenneinfrastruktuurin modernisointiin. Kansainvälinen liikenne -käytävä -käsitettä onkin käytetty samaan tapaan kuin EU-kontekstissa julkisten investointien kohdentamiseksi tiettyihin strategisiksi katsottuihin infrastruktuuri-kohteisiin. Näitä ovat erityisesti Venäjän omat satamat sekä niihin johtavat tie -ja rautatielinjat sekä logistiikkakeskukset.
EU-alueen liikennepolitiikasta tuttu ja yleensä markkinatalousajattelulle tyypillinen argumentaatio muodostaa toisen keskeisen ajattelun logiikan myös Venäjällä. Sen määrääviä käsitteitä ovat: yhteistyö, sääntely ja (talouden) monipuolistaminen. Näiden kahden erilaisen ajattelutavan leikkauspiste voidaan tutkimusaineiston perusteella kiteyttää kolmeen iskusanaan: optimointi, koordinaatio ja uudelleenrakentaminen.
Tutkimuksessa eritellään, millaisiin Venäjän politiikassa käytäviin peleihin nämä eri ajattelun logiikat ovat yhteydessä. Venäjän ja Euroopan unionin suhteiden kannalta haasteellisimpia ovat pelit, joihin liittyy vahva simulaation tai sattuman elementti. Kovenevankin kilpailun edellytyksenä taas on yhteisesti sovittujen sääntöjen olemassaolo, vaikka niiden noudattamisesta välillä tingitäänkin. Tutkimus osoittaa, miten valtavien haasteiden edessä Venäjä on pyrkiessään parantamaan kansainvälistä taloudellista kilpailukykyään ja kykyään toimia vahvana kansainvälisenä vaikuttajana.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4775]