Tuovi 5: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2007 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit
Teoksen toimittaja(t)
Viteli, Jarmo
Kaupinmäki, Simo
Tampereen yliopisto
2008
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7202-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7202-2
Tiivistelmä
E-OPPIMISEN TUTKIMUSTULOSTEN TUOTTEISTAMINEN (MERJA SNELLMAN)
Korkeakouluissa tehdään paljon tutkimusta, joiden tuloksilla voisi olla kaupallista potentiaalia. Tutkimuksesta innovaatioiksi -hankkeessa selvitetään, miten erityisesti e-oppimisen tutkimustuloksia tuotteistetaan. E-oppimisen tuotteiden kehittämiseen on otettava mukaan oppimisyhteisöt, sillä tuotteissa korostuu käyttäjien toiminta. Tuotteistaminen edellyttää monialaista osaamista sekä taitoa työskennellä tutkimustoiminnan, liiketoiminnan ja oppimisyhteisöjen rajapinnassa.
OPETUSHARJOITTELUN OHJAUS VERKOSSA (ULLA KIVINIEMI & MARJO AUTIO-HILTUNEN)
Artikkelissa esitetään keskeiset tulokset Optiman verkkoalustalla toteutetusta opetusharjoittelun ohjauskokeilusta. Kokeilu toteutettiin 2004 ja palauteaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella harjoittelun päätyttyä. Ohjausalustan käyttöönotto sujui helposti, ja kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat tyytyväisiä verkko-opiskeluun ja Optiman käyttöön. Verkko-ohjauksen edellytys oli luonnollisesti, että opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää tietokonetta ja Internetiä päivittäin. Verkkoympäristössä harjoittelu dokumentoituu luontevasti, ja kertyvä aineisto on käytettävissä opiskelijan ammatillisen kasvun prosesseissa ja ohjaustyön apuna harjoitteluissa. Verkko-ohjaus sopinee erityisen hyvin eriaikaiseen ja etäällä tapahtuvan harjoittelun ohjaukseen. Toisaalta henkilökohtaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja ohjaussuhteen kehittyminen asettavat haasteita verkko-ohjaukselle.
AUTOMAATTISESTI TARKASTETTAVAT TEHTÄVÄT MATEMATIIKAN OPETUKSESSA (ANTTI RASILA)
Automaattisesti tarkastettavilla tehtävillä voidaan tarjota uudentyyppisiä harjoittelumahdollisuuksia matematiikan opetukseen. Toiveena on, että tekniikka voisi tulevaisuudessa parantaa opetuksen laatua etenkin oppilaiden aktivoinnin, oppimisen seurannan ja kustannustehokkuuden osalta. Kokeilukurssi järjestettiin Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 2006. Kokeiltu järjestelmä perustui kokonaan avoimen lähdekoodin ratkaisuihin. Kokemukset olivat myönteisiä sekä tekniikan toimivuuden että opiskelijoiden reaktioiden osalta.
ASENTEET VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN - AUTTAAKO TIETOTEKNIIKKA? (KIRSI SILIUS, MIIKA HUIKKOLA & SEPPO POHJOLAINEN)
Tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijat eroavat toisistaan matematiikan opiskeluun liittyviltä asenteiltaan ja taidoiltaan. Tutkimuksen aikana (2004-2005) Tampereen teknillisessä yliopistossa kartoitettiin WWW-pohjaisella kyselyllä ja tietokoneavusteisella testauksella yli 850:n juuri opintonsa aloittaneen opiskelijan matematiikan perustaitoja ja opiskeluorientaatioita. Lisäksi seurattiin opiskelijoiden menestymistä insinöörimatematiikan opintojaksoilla. Tavoitteena oli löytää teknillisen alan matematiikan opiskelun esteitä ja tutkia, miten opetusta tulisi kehittää vastaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeisiin.
Opiskelijat jakautuivat asenteidensa (opiskeluorientaatio, intentio ja motivaatio) ja lähestymistapansa perusteella viiteen ryhmään: osaajat, omin päin oppijat, vertaisoppijat, pintasuuntautuneet mallista oppijat sekä tukea tarvitsevat. Osaajilla ja omin päin oppijoilla oli edellytykset hyvään kurssimenestykseen nykyisen kaltaisilla opetusjärjestelyillä, mutta muut ryhmät tulisi huomioida entistä paremmin.
Tutkimuksen pohjalta matematiikan laitoksella tehtiin rakenteellisia ja didaktisia muutoksia. Taitotestauksen tulosten perusteella osalle opiskelijoista suositeltiin matematiikan kertausharjoittelua sekä ohjattuna verkko-opetuksena että monimuoto-opetuksena. Matematiikan perusopinnoissa otettiin perinteisten harjoitusryhmien rinnalle ohjatut harjoitukset, ja luentoihin sisällytetään lisää erilaisia oppijaryhmiä motivoivaa aineistoa, kuten koulutusohjelmille ominaisia matematiikan sovelluksia, tietotekniikan avulla toteutettuja esimerkkejä ja harjoituksia sekä kirjan ulkopuolista verkkomateriaalia.
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN KOHTAUSPAIKKA VERKOSSA - TET-TORI (JAANA KETTUNEN)
Tutkimukseni aiheena on alueellisen työelämään tutustumiseen liittyvän toiminnan ja toimintamallin kehittäminen tietoverkkoja hyödyntäen. TET-tori-hanke selvittää, miten tietotekniikalla voidaan tukea tutustumisjaksojen järjestämistä ja pedagogisen tehtävän täyttämistä. TET-tori on yhteinen toimintaympäristö ja kohtaamispaikka, jota voivat käyttää tutustumispaikkoja tarjoavat yritykset ja työpaikat sekä opiskelijat, opinto-ohjaajat ja lastensa työharjoittelusta kiinnostuneet vanhemmat.
WIKIT JA BLOGIT PEDAGOGISINA TYÖKALUINA (TERHI-MAIJA ITKONEN-ISAKOV)
Tämä tutkimus pyrkii ensisijaisesti kuvaamaan wikien ja blogien pedagogisia käyttömahdollisuuksia ja muodostamaan niiden käytöstä kokonaiskuvan. Toisena tavoitteena on tuottaa pohja-aineisto, jonka avulla wikejä ja blogeja voidaan kehittää. Erityisesti pohdin verkko-oppimisympäristöjen kehittämistä.
Työ perustuu erityisesti Moodle-oppimisympäristön wiki- ja blogi-työkalujen käyttöön ammattikorkeakouluissa, mutta hyödynnän myös yleisluonteisemmista wikeistä ja blogeista saatuja kokemuksia. Taustana ovat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kulttuurituotannon ja tuotantotalouden koulutusohjelmissa 2005-2006 toteutetut pilotoinnit. Niissä hyödynnettiin Moodlen versiota 1.5.4, joka oli myös amk.fi-portaalin käytössä.
Aineiston valossa näyttäisi siltä, että wikit ja blogit ovat ainakin joissakin tapauksissa nousseet pedagogisiksi välineiksi keskitettyjen verkko-oppimisympäristöjen rinnalle ja että wikit ja blogit täydentävät toisiaan pedagogisina työkaluina. Seuraava vaihe voisi olla wiki- ja blogi-työkalujen kehittämisen haasteisiin liittyvän kuvan muodostaminen sekä suunnittelu- ja toteuttamisvaiheiden käynnistäminen.
MOLLAAMISEN, VIERAUDEN JA VAIVANNÄÖN VOITTAMINEN TEKNOLOGISTEN YHTEISTYÖ- JA OPPIMISJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ (MERI JALONEN & EIJA KORPELAINEN)
Organisaatioiden panostuksista huolimatta teknologisten yhteistyö- ja oppimisjärjestelmien käyttöönotto on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten yhteistyö- ja oppimisjärjestelmiä voidaan käyttää toiminnan ja oppimisen tukena työpaikalla ja mitä tukea niiden käyttäjät tarvitsevat. Tarkastelun kohteena on puolustusvoimissa toteutettu laadullinen tapaustutkimus teemahaastatteluihin perustuvien alustavien havaintojen pohjalta. Tutkimuskohteena oli verkkopohjaisen oppimisympäristön käyttö täydennyskoulutuksessa. Suurin osa haastateltavista suhtautui oppimisympäristön käyttöön myönteisesti ja uskoi, että sillä voidaan tukea etäopiskelua. Haastateltavat kuitenkin nostivat haasteeksi oppimisympäristön käyttötapojen ja koulutuksen kehittämisen.
KOKEMUSTIETÄMYKSEN ELINKAAREN HALLINNAN HAASTEET ASENNUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ (HELJÄ FRANSSILA & MARIKA PEHKONEN)
Esittelemme kahdessa huoltoliiketoimintaa harjoittavassa organisaatiossa tehdyn tapaustutkimuksen ensimmäisen vaiheen alustavia havaintoja kokemustietämyksen elinkaaren hallinnan haasteista. Empiirisenä tutkimusaineistona ovat kummassakin organisaatiossa tehdyt työntekijähaastattelut (n = 15 ja n = 10). Tarkastelemme kokemustietämyksen tallentamisen, levittämisen, haun, uudelleensoveltamisen ja jatkojalostamisen käytäntöjä ja kehittämistarpeita keskittyen erityisesti siihen, miten asennus- ja huoltotyöntekijän arkinen työ sujuu vaiheittain.
Kokemustietämyksen käsittelyn ja käytön elinkaari on pitkä ja monivaiheinen, ja sen aikana tietämyssisältö jalostuu ja ohjautuu organisaatiossa. Tietämyksen käyttäjäryhmien tarveprofiilit ja tietämyksen käyttötavat ja -kontekstit ovat erilaisia. Erityisesti työhistoria ja työpaikkaikä vaikuttavat työntekijöiden tietämystarveprofiileihin, mikä johtaa siihen, että eri työntekijäryhmät edellyttävät erilaisia piirteitä tietämyssisällöiltä ja tietämyksenhallinnan työvälineiltä.
Esitämme näistä haasteista ja kehitystarpeista johtamiamme suunnittelutavoitteita, joiden avulla voidaan kehittää tietämyksenhallinnan järjestelmiä ja työkaluja yhteistyön ja kognitiivisesti vaativien tehtävien tukemiseksi. Toiseksi esittelemme Web 2.0 -tekniikoiden sovellusmahdollisuuksia, jotka voivat tarjota ratkaisuja toisaalta organisatorisen ja toisaalta henkilökeskeisen, tilanteisen kokemustietämyksen hallinnan osittain ristiriitaisiinkin tavoitteisiin. Web 2.0 -tekniikoista erityisesti wikit sekä sosiaaliseen navigaatioon ja informaation aggregointiin perustuvat sovellukset vaikuttavat lupaavilta kokemustietämyksen hallinnan keinoilta.
SOSIAALINEN VAI EPÄSOSIAALINEN MEDIA? (MARIKA PEHKONEN, KATRI LIETSALA & HELJÄ FRANSSILA)
Artikkelimme käsittelee ja käsitteellistää sosiaaliseksi mediaksi kutsuttua ilmiötä. Pyrimme paljastamaan, mikä sosiaalisessa mediassa on erityistä ja millaisia vuorovaikutuksen tapoja se tarjoaa. Käsittelemme sosiaalisen median teknologioita, toimijoita ja sen mahdollistamaa toimintaa mediatutkimuksen, joukkoviestinnän ja digitaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Kuvaamalla toimijoita ja näiden välisiä suhteita, sisältöjä ja sisällöntuotannon mekanismeja sekä toimijat ja sisällöt yhdistäviä teknologioita pyrimme rakentamaan sosiaalista mediaa olennaisilta ulottuvuuksiltaan kuvaavan mallin.
Sosiaalisen median sisällönjakopalvelussa henkilöiden jakamat videot voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: omat, itse kuvatut videot, yritysten tuottamat videot ja näiden yhdistelmät. Omissa videoissa on monologeja, joissa käyttäjä kertoo omasta päivästään, tai ne näyttävät otteita käyttäjän elämästä. Lisäksi videoyhteisö jakaa tarinoita, joihin on rakennettu juoni, valittu näyttelijät ja mahdollisesti myös lavasteet tai tavallisesta poikkeava ympäristö. Palvelussa käydään myös keskustelua politiikasta, harrastuksista ja ajankohtaisista asioista videoiden avulla.
Sosiaalinen media vetää kahteen suuntaan: toisaalta aiemmin epäsosiaaliseksi käyttäytymiseksi luokiteltuun passiviseen kuluttamiseen ja toisaalta aktiiviseen, verkostomaiseen toimintaan ja markkinointiin. Uudet verkkovälitteiseen, yhteisölliseen vuorovaikutukseen osallistumisen motiivit kulminoituvat viihtymisen muotojen moninaistumiseen ja passiivisen osallistumisen sosiaaliseen suotavuuteen sekä vaikuttamiseen, verkostoitumiseen ja markkinointiin. Pysyväisluonteisia motiiveja osallistumiseen vaikuttavat olevan emotionaaliset ja sosiaalisen tuen tarpeet, kognitiiviset tarpeet, yhteisöllisyyden tarpeet, refleksiivisyys sekä häiriökäyttäytyminen (epäsosiaalinen toiminta).
IMPROVING STUDENTS\' COLLABORATION AND PROBLEM SOLVING SKILLS WITH INVESTIGATIVE GAMES ON THE INTERNET (ZOLTÁN GÁLIK)
Investigative games on the Internet are activities through which pupils can develop a variety of skills in information literacy and problem solving competencies. The aim of the Investigative Games on the Internet project, which lasted from May 2006 till December 2006, was to improve students\' skills in cooperation and collaboration, as well as in analyzing information, taking responsibility for their own decisions, and solving problems in real context. We are convinced that these activities help students in learning to work with information and communication technology and in developing information literacy. The activities also make learning more attractive.
Korkeakouluissa tehdään paljon tutkimusta, joiden tuloksilla voisi olla kaupallista potentiaalia. Tutkimuksesta innovaatioiksi -hankkeessa selvitetään, miten erityisesti e-oppimisen tutkimustuloksia tuotteistetaan. E-oppimisen tuotteiden kehittämiseen on otettava mukaan oppimisyhteisöt, sillä tuotteissa korostuu käyttäjien toiminta. Tuotteistaminen edellyttää monialaista osaamista sekä taitoa työskennellä tutkimustoiminnan, liiketoiminnan ja oppimisyhteisöjen rajapinnassa.
OPETUSHARJOITTELUN OHJAUS VERKOSSA (ULLA KIVINIEMI & MARJO AUTIO-HILTUNEN)
Artikkelissa esitetään keskeiset tulokset Optiman verkkoalustalla toteutetusta opetusharjoittelun ohjauskokeilusta. Kokeilu toteutettiin 2004 ja palauteaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella harjoittelun päätyttyä. Ohjausalustan käyttöönotto sujui helposti, ja kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat tyytyväisiä verkko-opiskeluun ja Optiman käyttöön. Verkko-ohjauksen edellytys oli luonnollisesti, että opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää tietokonetta ja Internetiä päivittäin. Verkkoympäristössä harjoittelu dokumentoituu luontevasti, ja kertyvä aineisto on käytettävissä opiskelijan ammatillisen kasvun prosesseissa ja ohjaustyön apuna harjoitteluissa. Verkko-ohjaus sopinee erityisen hyvin eriaikaiseen ja etäällä tapahtuvan harjoittelun ohjaukseen. Toisaalta henkilökohtaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja ohjaussuhteen kehittyminen asettavat haasteita verkko-ohjaukselle.
AUTOMAATTISESTI TARKASTETTAVAT TEHTÄVÄT MATEMATIIKAN OPETUKSESSA (ANTTI RASILA)
Automaattisesti tarkastettavilla tehtävillä voidaan tarjota uudentyyppisiä harjoittelumahdollisuuksia matematiikan opetukseen. Toiveena on, että tekniikka voisi tulevaisuudessa parantaa opetuksen laatua etenkin oppilaiden aktivoinnin, oppimisen seurannan ja kustannustehokkuuden osalta. Kokeilukurssi järjestettiin Teknillisessä korkeakoulussa syksyllä 2006. Kokeiltu järjestelmä perustui kokonaan avoimen lähdekoodin ratkaisuihin. Kokemukset olivat myönteisiä sekä tekniikan toimivuuden että opiskelijoiden reaktioiden osalta.
ASENTEET VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN - AUTTAAKO TIETOTEKNIIKKA? (KIRSI SILIUS, MIIKA HUIKKOLA & SEPPO POHJOLAINEN)
Tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijat eroavat toisistaan matematiikan opiskeluun liittyviltä asenteiltaan ja taidoiltaan. Tutkimuksen aikana (2004-2005) Tampereen teknillisessä yliopistossa kartoitettiin WWW-pohjaisella kyselyllä ja tietokoneavusteisella testauksella yli 850:n juuri opintonsa aloittaneen opiskelijan matematiikan perustaitoja ja opiskeluorientaatioita. Lisäksi seurattiin opiskelijoiden menestymistä insinöörimatematiikan opintojaksoilla. Tavoitteena oli löytää teknillisen alan matematiikan opiskelun esteitä ja tutkia, miten opetusta tulisi kehittää vastaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeisiin.
Opiskelijat jakautuivat asenteidensa (opiskeluorientaatio, intentio ja motivaatio) ja lähestymistapansa perusteella viiteen ryhmään: osaajat, omin päin oppijat, vertaisoppijat, pintasuuntautuneet mallista oppijat sekä tukea tarvitsevat. Osaajilla ja omin päin oppijoilla oli edellytykset hyvään kurssimenestykseen nykyisen kaltaisilla opetusjärjestelyillä, mutta muut ryhmät tulisi huomioida entistä paremmin.
Tutkimuksen pohjalta matematiikan laitoksella tehtiin rakenteellisia ja didaktisia muutoksia. Taitotestauksen tulosten perusteella osalle opiskelijoista suositeltiin matematiikan kertausharjoittelua sekä ohjattuna verkko-opetuksena että monimuoto-opetuksena. Matematiikan perusopinnoissa otettiin perinteisten harjoitusryhmien rinnalle ohjatut harjoitukset, ja luentoihin sisällytetään lisää erilaisia oppijaryhmiä motivoivaa aineistoa, kuten koulutusohjelmille ominaisia matematiikan sovelluksia, tietotekniikan avulla toteutettuja esimerkkejä ja harjoituksia sekä kirjan ulkopuolista verkkomateriaalia.
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN KOHTAUSPAIKKA VERKOSSA - TET-TORI (JAANA KETTUNEN)
Tutkimukseni aiheena on alueellisen työelämään tutustumiseen liittyvän toiminnan ja toimintamallin kehittäminen tietoverkkoja hyödyntäen. TET-tori-hanke selvittää, miten tietotekniikalla voidaan tukea tutustumisjaksojen järjestämistä ja pedagogisen tehtävän täyttämistä. TET-tori on yhteinen toimintaympäristö ja kohtaamispaikka, jota voivat käyttää tutustumispaikkoja tarjoavat yritykset ja työpaikat sekä opiskelijat, opinto-ohjaajat ja lastensa työharjoittelusta kiinnostuneet vanhemmat.
WIKIT JA BLOGIT PEDAGOGISINA TYÖKALUINA (TERHI-MAIJA ITKONEN-ISAKOV)
Tämä tutkimus pyrkii ensisijaisesti kuvaamaan wikien ja blogien pedagogisia käyttömahdollisuuksia ja muodostamaan niiden käytöstä kokonaiskuvan. Toisena tavoitteena on tuottaa pohja-aineisto, jonka avulla wikejä ja blogeja voidaan kehittää. Erityisesti pohdin verkko-oppimisympäristöjen kehittämistä.
Työ perustuu erityisesti Moodle-oppimisympäristön wiki- ja blogi-työkalujen käyttöön ammattikorkeakouluissa, mutta hyödynnän myös yleisluonteisemmista wikeistä ja blogeista saatuja kokemuksia. Taustana ovat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kulttuurituotannon ja tuotantotalouden koulutusohjelmissa 2005-2006 toteutetut pilotoinnit. Niissä hyödynnettiin Moodlen versiota 1.5.4, joka oli myös amk.fi-portaalin käytössä.
Aineiston valossa näyttäisi siltä, että wikit ja blogit ovat ainakin joissakin tapauksissa nousseet pedagogisiksi välineiksi keskitettyjen verkko-oppimisympäristöjen rinnalle ja että wikit ja blogit täydentävät toisiaan pedagogisina työkaluina. Seuraava vaihe voisi olla wiki- ja blogi-työkalujen kehittämisen haasteisiin liittyvän kuvan muodostaminen sekä suunnittelu- ja toteuttamisvaiheiden käynnistäminen.
MOLLAAMISEN, VIERAUDEN JA VAIVANNÄÖN VOITTAMINEN TEKNOLOGISTEN YHTEISTYÖ- JA OPPIMISJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ (MERI JALONEN & EIJA KORPELAINEN)
Organisaatioiden panostuksista huolimatta teknologisten yhteistyö- ja oppimisjärjestelmien käyttöönotto on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten yhteistyö- ja oppimisjärjestelmiä voidaan käyttää toiminnan ja oppimisen tukena työpaikalla ja mitä tukea niiden käyttäjät tarvitsevat. Tarkastelun kohteena on puolustusvoimissa toteutettu laadullinen tapaustutkimus teemahaastatteluihin perustuvien alustavien havaintojen pohjalta. Tutkimuskohteena oli verkkopohjaisen oppimisympäristön käyttö täydennyskoulutuksessa. Suurin osa haastateltavista suhtautui oppimisympäristön käyttöön myönteisesti ja uskoi, että sillä voidaan tukea etäopiskelua. Haastateltavat kuitenkin nostivat haasteeksi oppimisympäristön käyttötapojen ja koulutuksen kehittämisen.
KOKEMUSTIETÄMYKSEN ELINKAAREN HALLINNAN HAASTEET ASENNUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ (HELJÄ FRANSSILA & MARIKA PEHKONEN)
Esittelemme kahdessa huoltoliiketoimintaa harjoittavassa organisaatiossa tehdyn tapaustutkimuksen ensimmäisen vaiheen alustavia havaintoja kokemustietämyksen elinkaaren hallinnan haasteista. Empiirisenä tutkimusaineistona ovat kummassakin organisaatiossa tehdyt työntekijähaastattelut (n = 15 ja n = 10). Tarkastelemme kokemustietämyksen tallentamisen, levittämisen, haun, uudelleensoveltamisen ja jatkojalostamisen käytäntöjä ja kehittämistarpeita keskittyen erityisesti siihen, miten asennus- ja huoltotyöntekijän arkinen työ sujuu vaiheittain.
Kokemustietämyksen käsittelyn ja käytön elinkaari on pitkä ja monivaiheinen, ja sen aikana tietämyssisältö jalostuu ja ohjautuu organisaatiossa. Tietämyksen käyttäjäryhmien tarveprofiilit ja tietämyksen käyttötavat ja -kontekstit ovat erilaisia. Erityisesti työhistoria ja työpaikkaikä vaikuttavat työntekijöiden tietämystarveprofiileihin, mikä johtaa siihen, että eri työntekijäryhmät edellyttävät erilaisia piirteitä tietämyssisällöiltä ja tietämyksenhallinnan työvälineiltä.
Esitämme näistä haasteista ja kehitystarpeista johtamiamme suunnittelutavoitteita, joiden avulla voidaan kehittää tietämyksenhallinnan järjestelmiä ja työkaluja yhteistyön ja kognitiivisesti vaativien tehtävien tukemiseksi. Toiseksi esittelemme Web 2.0 -tekniikoiden sovellusmahdollisuuksia, jotka voivat tarjota ratkaisuja toisaalta organisatorisen ja toisaalta henkilökeskeisen, tilanteisen kokemustietämyksen hallinnan osittain ristiriitaisiinkin tavoitteisiin. Web 2.0 -tekniikoista erityisesti wikit sekä sosiaaliseen navigaatioon ja informaation aggregointiin perustuvat sovellukset vaikuttavat lupaavilta kokemustietämyksen hallinnan keinoilta.
SOSIAALINEN VAI EPÄSOSIAALINEN MEDIA? (MARIKA PEHKONEN, KATRI LIETSALA & HELJÄ FRANSSILA)
Artikkelimme käsittelee ja käsitteellistää sosiaaliseksi mediaksi kutsuttua ilmiötä. Pyrimme paljastamaan, mikä sosiaalisessa mediassa on erityistä ja millaisia vuorovaikutuksen tapoja se tarjoaa. Käsittelemme sosiaalisen median teknologioita, toimijoita ja sen mahdollistamaa toimintaa mediatutkimuksen, joukkoviestinnän ja digitaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Kuvaamalla toimijoita ja näiden välisiä suhteita, sisältöjä ja sisällöntuotannon mekanismeja sekä toimijat ja sisällöt yhdistäviä teknologioita pyrimme rakentamaan sosiaalista mediaa olennaisilta ulottuvuuksiltaan kuvaavan mallin.
Sosiaalisen median sisällönjakopalvelussa henkilöiden jakamat videot voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: omat, itse kuvatut videot, yritysten tuottamat videot ja näiden yhdistelmät. Omissa videoissa on monologeja, joissa käyttäjä kertoo omasta päivästään, tai ne näyttävät otteita käyttäjän elämästä. Lisäksi videoyhteisö jakaa tarinoita, joihin on rakennettu juoni, valittu näyttelijät ja mahdollisesti myös lavasteet tai tavallisesta poikkeava ympäristö. Palvelussa käydään myös keskustelua politiikasta, harrastuksista ja ajankohtaisista asioista videoiden avulla.
Sosiaalinen media vetää kahteen suuntaan: toisaalta aiemmin epäsosiaaliseksi käyttäytymiseksi luokiteltuun passiviseen kuluttamiseen ja toisaalta aktiiviseen, verkostomaiseen toimintaan ja markkinointiin. Uudet verkkovälitteiseen, yhteisölliseen vuorovaikutukseen osallistumisen motiivit kulminoituvat viihtymisen muotojen moninaistumiseen ja passiivisen osallistumisen sosiaaliseen suotavuuteen sekä vaikuttamiseen, verkostoitumiseen ja markkinointiin. Pysyväisluonteisia motiiveja osallistumiseen vaikuttavat olevan emotionaaliset ja sosiaalisen tuen tarpeet, kognitiiviset tarpeet, yhteisöllisyyden tarpeet, refleksiivisyys sekä häiriökäyttäytyminen (epäsosiaalinen toiminta).
IMPROVING STUDENTS\' COLLABORATION AND PROBLEM SOLVING SKILLS WITH INVESTIGATIVE GAMES ON THE INTERNET (ZOLTÁN GÁLIK)
Investigative games on the Internet are activities through which pupils can develop a variety of skills in information literacy and problem solving competencies. The aim of the Investigative Games on the Internet project, which lasted from May 2006 till December 2006, was to improve students\' skills in cooperation and collaboration, as well as in analyzing information, taking responsibility for their own decisions, and solving problems in real context. We are convinced that these activities help students in learning to work with information and communication technology and in developing information literacy. The activities also make learning more attractive.