Konstruktionsansätze zur Argumentmarkierung im Deutschen
Rostila, Jouni (2007)
Rostila, Jouni
Tampere University Press
2007
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-10-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7085-1
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7085-1
Tiivistelmä
Lauseen ytimen voidaan katsoa koostuvan predikaatista (useimmiten verbi) ja sen argumenteista (subjektista ja erilaisista objekteista). Lauseen ymmärrykselle on olennaista tunnistaa, missä suhteessa argumentit ovat predikaattiin - esim. kuka lauseessa 'Vastaväittäjä murjoo väittelijää' on murjoja, kuka murjottava. Erilaiset argumenttimerkinnät, kuten esim. sijamuodot, ilmaisevat tällaisia suhteita. Väitöskirjatyössäni tutkin kysymystä, missä määrin erilaiset saksan kielen argumenttimerkinnät ilmaisevat tällaisia suhteita itsenäisesti, ts. ilman että niiden tulkintaan tarvitaan predikaatin huomioimista. Kysymyksenasettelu on mielekäs vastareaktiona teoreettisessa kielitieteessä pitkään hallitsevana olleelle chomskylaiselle generativismille, joka on voimakkaasti kyseenalaistanut käsityksen, että sijan kaltaiset ilmiöt voisivat kantaa merkityksiä.
Työssä sovelletaan chomskylaisuudelle vaihtoehdoksi nousemassa olevaa kielioppiteoriaa, konstruktiokielioppia, jonka puitteissa oletetaan, että kaikki mielekkäät kielen tarkastelun perusyksiköt ovat merkkejä. Kielioppiteoreettinen tutkimus pyrkii saamaan selville, millainen systeemi luonnollinen kieli on kielenkäyttäjän kognitiossa. Väitöskirjatyöni muodostaa kontribuution tätä selvittävän teorian kehittelyyn.
Työn löydökset ovat monessa mielessä erikoislaatuisia merkkejä: esim. nominatiivi-akkusatiivi -sijaparin vaikkapa sellaisessa saksan peruslauseessa kuin 'Ich (nom) zerstöre diesen Computer (akk)' ('Tuhoan tämän tietokoneen') osoitetaan kantavan tiettyä itsenäistä merkitystä.
Työssä tarkastellaan myös argumenttimerkintöjen merkkiluonteen syntyä. Tämä tuo argumentointiin mukaan kielen muuttumiseen ja lapsen kielenomaksumiseen liittyvät teoriat. Työ osoittaa myös yhteyksiä neurokognitiivisten tutkimusten löydöksiin. Työn merkitys on jo tunnetulle kielelliselle aineistolle annetuissa osin radikaaleissakin teoreettisissa uudelleenanalyyseissa, kielen muutoksen teorioiden uudistamisessa ja konstruktiokieliopin edelleenkehittelyssä.
Työssä sovelletaan chomskylaisuudelle vaihtoehdoksi nousemassa olevaa kielioppiteoriaa, konstruktiokielioppia, jonka puitteissa oletetaan, että kaikki mielekkäät kielen tarkastelun perusyksiköt ovat merkkejä. Kielioppiteoreettinen tutkimus pyrkii saamaan selville, millainen systeemi luonnollinen kieli on kielenkäyttäjän kognitiossa. Väitöskirjatyöni muodostaa kontribuution tätä selvittävän teorian kehittelyyn.
Työn löydökset ovat monessa mielessä erikoislaatuisia merkkejä: esim. nominatiivi-akkusatiivi -sijaparin vaikkapa sellaisessa saksan peruslauseessa kuin 'Ich (nom) zerstöre diesen Computer (akk)' ('Tuhoan tämän tietokoneen') osoitetaan kantavan tiettyä itsenäistä merkitystä.
Työssä tarkastellaan myös argumenttimerkintöjen merkkiluonteen syntyä. Tämä tuo argumentointiin mukaan kielen muuttumiseen ja lapsen kielenomaksumiseen liittyvät teoriat. Työ osoittaa myös yhteyksiä neurokognitiivisten tutkimusten löydöksiin. Työn merkitys on jo tunnetulle kielelliselle aineistolle annetuissa osin radikaaleissakin teoreettisissa uudelleenanalyyseissa, kielen muutoksen teorioiden uudistamisessa ja konstruktiokieliopin edelleenkehittelyssä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]