The Sense of Coherence and Health: The effects of the sense of coherence on risk of coronary heart disease, cancer, injuries and all-cause mortality
Poppius, Esko (2007)
Poppius, Esko
Tampere University Press
2007
Epidemiologia - Epidemiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7009-7
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7009-7
Tiivistelmä
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko vahvan koherenssin tunteen omaavilla miehillä sepelvaltimotaudin, syövän ja tapaturmien ilmaantuvuus sekä kokonaiskuolleisuus pienempi kuin niillä, joilla koherenssin tunne on heikko. Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta, kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa.
Koherenssin tunne mitattiin Aaron Antonovskyn kehittämällä 29-osioisella kyselyllä Sepelvaltimotaudin ehkäisyprojektiin (Helsinki Heart Study) osallistuneilta miehiltä. Lisäksi heiltä mitattiin kliiniset tiedot, kuten kokonaiskolesteroli, systolinen ja diastolinen verenpaine ja painoindeksi sekä kysyttiin tupakointi, alkoholin käyttö ja vapaa-ajan liikunta. Ammattinimike saatiin Tilastokeskuksesta väestölaskennan perusteella ja osallistujat jaettiin sen perusteella toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Miesten sairastuvuutta ja kuolleisuutta seurattiin kahdeksan vuotta.
Huonon koherenssin omaavilla toimihenkilöillä oli korkea sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus, 20.1 tuhatta henkilövuotta kohti, kun taas keskinkertaisen tai hyvän koherenssin omaavilla ilmaantuvuus oli vastaavasti 10.9 ja 12.3. Vastaavaa koherenssin vaikutusta ei ollut työntekijöillä. Vahvimman koherenssin omaavat sairastuivat vähiten syöpään (4.0 tuhatta henkilövuotta kohti) ja huonon koherenssin omaavat (5.6 tuhatta henkilövuotta kohti) eniten. Työntekijöillä erot olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät toimihenkilöillä. Tapaturmien vaarasuhde oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi hyvän (7.6 tuhatta henkilövuotta kohti) ja keskinkertaisen (7.5 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaavilla verrattuna huonon (10.2 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaaviin. Työntekijöillä oli hyvän ja huonon koherenssin omaavien ero tilastollisesti merkitsevä, mutta ei toimihenkilöillä. Alkoholin ja huonon koherenssin yhteisvaikutus lisäsi tapaturmavaaraa. Koherenssin vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli vähäinen ja klassisilla riskitekijöillä, alkoholilla (p Koherenssin vaikutuksesta voidaan todeta yhteenvetona, että se vaihteli iän, ammatin ja sairauden mukaan. Vahva koherenssi näyttäisi suojaavan tapaturmilta, toimihenkilöitä sepelvaltimotaudilta ja työntekijöitä syövältä. Kokonaiskuolleisuuteen vaikuttavat klassiset elämäntapariskitekijät, joilla on kuitenkin yhteyttä koherenssin tunteeseen. Koherenssin tunne on siis stressinhallintaan liittyvä tekijä, minkä puute näkyy terveydelle vahingollisina huonoina elämänhallinnan keinoina.
Koherenssin tunne mitattiin Aaron Antonovskyn kehittämällä 29-osioisella kyselyllä Sepelvaltimotaudin ehkäisyprojektiin (Helsinki Heart Study) osallistuneilta miehiltä. Lisäksi heiltä mitattiin kliiniset tiedot, kuten kokonaiskolesteroli, systolinen ja diastolinen verenpaine ja painoindeksi sekä kysyttiin tupakointi, alkoholin käyttö ja vapaa-ajan liikunta. Ammattinimike saatiin Tilastokeskuksesta väestölaskennan perusteella ja osallistujat jaettiin sen perusteella toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Miesten sairastuvuutta ja kuolleisuutta seurattiin kahdeksan vuotta.
Huonon koherenssin omaavilla toimihenkilöillä oli korkea sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus, 20.1 tuhatta henkilövuotta kohti, kun taas keskinkertaisen tai hyvän koherenssin omaavilla ilmaantuvuus oli vastaavasti 10.9 ja 12.3. Vastaavaa koherenssin vaikutusta ei ollut työntekijöillä. Vahvimman koherenssin omaavat sairastuivat vähiten syöpään (4.0 tuhatta henkilövuotta kohti) ja huonon koherenssin omaavat (5.6 tuhatta henkilövuotta kohti) eniten. Työntekijöillä erot olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät toimihenkilöillä. Tapaturmien vaarasuhde oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi hyvän (7.6 tuhatta henkilövuotta kohti) ja keskinkertaisen (7.5 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaavilla verrattuna huonon (10.2 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaaviin. Työntekijöillä oli hyvän ja huonon koherenssin omaavien ero tilastollisesti merkitsevä, mutta ei toimihenkilöillä. Alkoholin ja huonon koherenssin yhteisvaikutus lisäsi tapaturmavaaraa. Koherenssin vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli vähäinen ja klassisilla riskitekijöillä, alkoholilla (p Koherenssin vaikutuksesta voidaan todeta yhteenvetona, että se vaihteli iän, ammatin ja sairauden mukaan. Vahva koherenssi näyttäisi suojaavan tapaturmilta, toimihenkilöitä sepelvaltimotaudilta ja työntekijöitä syövältä. Kokonaiskuolleisuuteen vaikuttavat klassiset elämäntapariskitekijät, joilla on kuitenkin yhteyttä koherenssin tunteeseen. Koherenssin tunne on siis stressinhallintaan liittyvä tekijä, minkä puute näkyy terveydelle vahingollisina huonoina elämänhallinnan keinoina.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]