Neuvottelujen kautta toimeenpanoon. Sopimusohjauksen implementaatio erikoissairaanhoidossa
Sihvonen, Maarit (2006)
Sihvonen, Maarit
Tampere University Press
2006
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2006-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6642-X
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6642-X
Tiivistelmä
Erikoissairaanhoitoon on otettu käyttöön uusi ohjausjärjestelmä, sopimusohjaus, jossa tuottajana toimii sairaanhoitopiiri ja tilaajana kunta tai muutaman kunnan muodostama ryhmä, tilaajarengas. Erikoissairaanhoidon sopimusohjaus voidaan nähdä toimintana, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito järjestävät sopimusten avulla yhteistyönsä ja kunnat tilaavat sairaanhoitopiiriltä seuraavan vuoden palvelut. Sopiminen tapahtuu prosessinomaisesti. Tässä tutkimuksessa käydään kyseistä prosessia läpi tilaajien neuvottelijoiden ja luottamushenkilöiden sekä tuottajan neuvottelijoiden ja henkilöstön näkökulmista.
Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten erikoissairaanhoidon sopimusohjaus toimii, 2) mitä tilaajien ja tuottajan edustajat tavoittelevat terveydenhuollolla kokonaisuutena, erikoissairaanhoidolla ja sopimusohjauksella, 3) mitkä tekijät vaikuttavat eri toimijoiden asettamien tavoitteiden saavuttamiseen ja 4) miten toimijoiden roolit ja tehtävät ovat muotoutuneet sopimusohjausprosessissa? Millaisia tehtäviä ja rooleja sopimusprosessissa mukana olevilla toimijoilla on? Tutkimuskohteena on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja tutkimusajankohta on 2001 - 2005. Tutkimuksen aineisto koostuu tilaajien ja tuottajan toimijoiden haastatteluista.
Tulokseksi on saatu, että sopimusohjaus murtaa perinteisiä hallinnollisia käytäntöjä ja muuttaa professionalistien, poliitikkojen ja hallintohenkilöiden keskinäisiä suhteita. Tilaajien neuvottelijat ovat muodostaneet uudenlaisen eliitin, joka vastaa sopimisesta ja sitä kautta terveydenhuollosta. Neuvottelijat ovat omaksuneet erilaisia rooleja. Osa neuvottelijoista on hyvin aktiivisia, osa passiivisempia. Muutamat luottamushenkilöt haluavat voimistaa asemiaan ja osallistua asioiden valmisteluun. Samoin osa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä haluaa tietää paremmin asioista ja osallistua suunnitteluun.
Tilaajat tavoittelevat taloudellista ja ennustettavaa sopimusta. Tuottajan tavoitteet liittyvät vahvasti siihen, kuinka tuottaja kykenee turvaamaan oman toimintansa rahoituspohjan ja suunnittelemaan paremmin tulevan vuoden toimintaa. Sopimusohjauksen tavoitteet heijastavat hyvin uuden julkisjohtamisen ajatuksia, sillä ne korostavat monelta osin tehokkuutta, taloudellisuutta ja kustannustietoisuutta. Kuitenkin tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että sopimusohjauksen ansiot eivät ole niinkään tehokkuuden ja taloudellisuuden lisääntymisessä vaan yhteistyön, informaation, luottamuksen ja avoimuuden lisääntymisessä. Edellä mainitut seikat ovat lisääntyneet tilaajan neuvottelijoiden kesken sekä tilaajan ja tuottajan neuvottelijoiden välillä.
Vasta luottamuksen, informaation, avoimuuden ja yhteistyön jälkeen on neuvottelijoiden ja muiden toimijoiden ymmärrys talouden seikoista kasvanut. Sopimusohjauksessa korostuu helposti talous, sillä kuntalaisten tarpeet ovat rajattomat. Avoimuuden ja yhteistyön kautta voidaan kuitenkin kehittää tarkoituksenmukaista työnjakoa ja menetelmiä. Uuden julkisjohtamisen arvoissa onkin viime vuosina tullut taloudellisuutta ja tehokkuutta enemmän esiin vaikuttavuus ja laatu, jotka korostuvat myös sopimusohjauksessa. Osapuolten sitoutuminen on tärkeää, jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Tilaajilta löytyy paljon tavoitteita, mutta harva tilaaja on käynyt systemaattisesti tavoitteet läpi ja miettinyt, millä keinoin tavoitteet voidaan saavuttaa. Käytössä oleva keinovalikoima on laaja ja moni toivoo näiden keinojen osuvan yksiin tavoitteiden kanssa. Sopimusohjausjärjestelmässä on olemassa mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin ja järjestelmiin, mutta käytännön toimeenpano ei ole kuitenkaan edennyt vielä vaiheeseen, jossa kaikki mahdollisuudet olisi hyödynnetty. Sopimus on ohjauksen perusta, mutta tilaajalla on myös muita keinoja ohjata tuottajaa. Tilaaja voi esimerkiksi olla sopimusvuoden aikana vuorovaikutuksessa tuottajan kanssa ja pyrkiä ohjaamaan tuottajaa informaation avulla. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö on keskeisessä osassa. Ohjausta toteutetaankin käytännössä yhteistyön avulla. Erikoissairaanhoidon sopimusohjauksessa ollaan siirtymässä tuottajakeskeisestä tuotantomallista asiakaskeskeiseen malliin. Tämä siirtyminen näkyy erityisesti siinä, että kunnat voivat vaikuttaa sairaanhoitopiirin tuotantoon muutenkin kuin sairaanhoitopiirin luottamushenkilöiden kautta. Erikoissairaanhoidon sopimusohjausta kehitetään koko ajan samalla, kun omasta toiminnasta opitaan.
Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten erikoissairaanhoidon sopimusohjaus toimii, 2) mitä tilaajien ja tuottajan edustajat tavoittelevat terveydenhuollolla kokonaisuutena, erikoissairaanhoidolla ja sopimusohjauksella, 3) mitkä tekijät vaikuttavat eri toimijoiden asettamien tavoitteiden saavuttamiseen ja 4) miten toimijoiden roolit ja tehtävät ovat muotoutuneet sopimusohjausprosessissa? Millaisia tehtäviä ja rooleja sopimusprosessissa mukana olevilla toimijoilla on? Tutkimuskohteena on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja tutkimusajankohta on 2001 - 2005. Tutkimuksen aineisto koostuu tilaajien ja tuottajan toimijoiden haastatteluista.
Tulokseksi on saatu, että sopimusohjaus murtaa perinteisiä hallinnollisia käytäntöjä ja muuttaa professionalistien, poliitikkojen ja hallintohenkilöiden keskinäisiä suhteita. Tilaajien neuvottelijat ovat muodostaneet uudenlaisen eliitin, joka vastaa sopimisesta ja sitä kautta terveydenhuollosta. Neuvottelijat ovat omaksuneet erilaisia rooleja. Osa neuvottelijoista on hyvin aktiivisia, osa passiivisempia. Muutamat luottamushenkilöt haluavat voimistaa asemiaan ja osallistua asioiden valmisteluun. Samoin osa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä haluaa tietää paremmin asioista ja osallistua suunnitteluun.
Tilaajat tavoittelevat taloudellista ja ennustettavaa sopimusta. Tuottajan tavoitteet liittyvät vahvasti siihen, kuinka tuottaja kykenee turvaamaan oman toimintansa rahoituspohjan ja suunnittelemaan paremmin tulevan vuoden toimintaa. Sopimusohjauksen tavoitteet heijastavat hyvin uuden julkisjohtamisen ajatuksia, sillä ne korostavat monelta osin tehokkuutta, taloudellisuutta ja kustannustietoisuutta. Kuitenkin tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että sopimusohjauksen ansiot eivät ole niinkään tehokkuuden ja taloudellisuuden lisääntymisessä vaan yhteistyön, informaation, luottamuksen ja avoimuuden lisääntymisessä. Edellä mainitut seikat ovat lisääntyneet tilaajan neuvottelijoiden kesken sekä tilaajan ja tuottajan neuvottelijoiden välillä.
Vasta luottamuksen, informaation, avoimuuden ja yhteistyön jälkeen on neuvottelijoiden ja muiden toimijoiden ymmärrys talouden seikoista kasvanut. Sopimusohjauksessa korostuu helposti talous, sillä kuntalaisten tarpeet ovat rajattomat. Avoimuuden ja yhteistyön kautta voidaan kuitenkin kehittää tarkoituksenmukaista työnjakoa ja menetelmiä. Uuden julkisjohtamisen arvoissa onkin viime vuosina tullut taloudellisuutta ja tehokkuutta enemmän esiin vaikuttavuus ja laatu, jotka korostuvat myös sopimusohjauksessa. Osapuolten sitoutuminen on tärkeää, jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Tilaajilta löytyy paljon tavoitteita, mutta harva tilaaja on käynyt systemaattisesti tavoitteet läpi ja miettinyt, millä keinoin tavoitteet voidaan saavuttaa. Käytössä oleva keinovalikoima on laaja ja moni toivoo näiden keinojen osuvan yksiin tavoitteiden kanssa. Sopimusohjausjärjestelmässä on olemassa mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin ja järjestelmiin, mutta käytännön toimeenpano ei ole kuitenkaan edennyt vielä vaiheeseen, jossa kaikki mahdollisuudet olisi hyödynnetty. Sopimus on ohjauksen perusta, mutta tilaajalla on myös muita keinoja ohjata tuottajaa. Tilaaja voi esimerkiksi olla sopimusvuoden aikana vuorovaikutuksessa tuottajan kanssa ja pyrkiä ohjaamaan tuottajaa informaation avulla. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö on keskeisessä osassa. Ohjausta toteutetaankin käytännössä yhteistyön avulla. Erikoissairaanhoidon sopimusohjauksessa ollaan siirtymässä tuottajakeskeisestä tuotantomallista asiakaskeskeiseen malliin. Tämä siirtyminen näkyy erityisesti siinä, että kunnat voivat vaikuttaa sairaanhoitopiirin tuotantoon muutenkin kuin sairaanhoitopiirin luottamushenkilöiden kautta. Erikoissairaanhoidon sopimusohjausta kehitetään koko ajan samalla, kun omasta toiminnasta opitaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4748]