Faniuden aika - Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa
Nikunen, Kaarina (2005)
Nikunen, Kaarina
Tampere University Press
2005
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2005-09-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6387-0
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6387-0
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee televisio-ohjelmiin liittyvää faniutta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti televisiosarja Xenaan, Ally McBealiin sekä tv-esiintyjä Marco Bjurströmiin liittyvät faniudet.
Tutkimus luonteeltaan monitieteistä ja menetelmältään monipaikkaista. Kulttuurintutkimuksen, naistutkimuksen ja tiedotusopin teorioita yhdistelevässä tutkimuksessa on käytetty aineistoina haastatteluja, kirjeitä, internet-sivustoja, keskustelupalstoja sekä erilaisia lehtiaineistoja. Faniuden aika hahmottelee televisioon liittyvän faniuden rakentumista Suomessa sekä sen erilaisia muotoja. Tutkimuksen keskiössä on faniuden ja mediajulkisuuden välisen dynamiikan tarkastelu.
Fanius merkitsee intermediaalista, aktiivista ja affektiivista suhdetta mediaan: fanit toistavat, kierrättävät, kääntävät ja keräilevät mediatekstejä. Faniuden valta on kuitenkin rajallinen. Sitä säätelevät paitsi tuotantoyhtiöt ja kanavat, myös kulttuuriset arvohierarkiat ja niitä tuottava mediajulkisuus. Mediajulkisuus asemoi ja määrittää faniutta ja faniuden kohteita vaikuttaen siihen millaiseksi fanikulttuuri ja fani-identiteetti muodostuvat ja kuinka fanius koetaan. Tässä ajassa faniudelle ovat erityisiä tietyt medioitumiseen liittyvät kehityskulut kuten internetin tarjoaman globaalin faniympäristön muodostuminen. Sen vaikutukset näkyvät fanikulttuurien käytäntöjen sekoittumisessa ja lisääntymisessä, faniuden valtavirtaistumisessa sekä yleisöjen faniuttamisessa. Televisioon liittyvä fanius onkin selkeästi lisääntynyt 1990-luvulla ja sen ovat tunnistaneet myös tuottajat ja tv-kanavat. Fanikäytännöissä kuitenkin uusi ja vanha elävät rinnakkain: fanikirjeitä kirjoitetaan ruutupaperille, samalla kun tietoa haetaan internetistä. Myös faniuden kaupallisuus rakentuu ristiriitaisena: samalla kun erilaisia fanituotteita hankitaan, niitä myös kopioidaan ja kierrätetään fanien keskuudessa. Median on usein arveltu heikentävän sosiaalisia suhteita mutta fanitutkimus osoittaa, että media myös luo uusia sosiaalisia suhteita. Faniudessa juuri sosiaalinen yhteisö ja kanssafanit näyttävät olevan keskeisiä faniutta ylläpitäviä voimia. Faniuden rakentumisessa suhde faniyhteisöön onkin keskeinen: faniyhteisö hälventää faniuden negatiivista leimaa ja mahdollistaa affektiivisen kokemuksen jakamisen muiden kanssa. Ns. yksinäiset fanit suhtautuvat varauksellisemmin fani-identiteettiin ja kokevat faniuden usein ristiriitaisena.
Tutkimus tarkastelee erityisesti kolmea erilaista faniutta. Xena-faniutta luonnehditaan tutkimuksessa kulttifaniudeksi. Se on tiiviin faniyhteisön ympärille rakentunutta, aktiivista ja erityisesti internetissä vahvasti elävää faniutta. Xenaan liittyvä julkisuus on vaihtoehtoista, pitkälti fanien itsensä tuottamaa julkisuutta, joka ei valtakulttuurissa näy. Intensiiviselle ja osin camp-henkiselle kulttifaniudelle on tyypillistä runsas fanituotanto ja tiivis yhteisö, jotka ovat omiaan vahvistamaan fani-identiteettiä. Ally McBeal faniutta luonnehditaan trendifaniudeksi, joka kytkeytyy suosittuihin prime time ohjelmiin, ja jolle on leimallista hetkellisyys, muodikkuus ja ajankohtaisuus. Ally McBeal nousi tv-sarjana iltapäivälehtien lööppeihin edustaen uudentyyppistä tv-sarjajournalismia. Näkyvyydestä ja tuotantoyhtiön sekä kanavan yrityksistä huolimatta sarjalle ei muodostunut tiivistä faniyhteisöä. Ally McBealin tapaukseen liittyi myös kiinnostava populaarin logiikasta kertova piirre. Suuren mediajulkisuuden saavuttanut tv-sarja synnytti vastareaktion: Ally McBealia myös vihattiin.
Marco Bjurström faniutta luonnehditaan tähtifaniudeksi, jolloin faniuden kohteena ei ole tv-sarjan maailma vaan tv-esiintyjä omana persoonanaan. Tähtifaniuden kohteet ovat laajasti esillä populaarijulkisuudessa, joka antaakin tärkeitä faniuden aineksia: fanitietoa ja identifikaation lähteitä. Bjurströmin fanikirjeet kertovat erityisesti viihteen utooppisesta funktiosta: Iloisuutta ja positiivisuutta edustava Bjurström tarjoaa faneille utopian tunteen tasolla, mutta myös konkreettisemmin utopian paremmasta maailmasta. Fanikirjeet kertovat yleisemminkin idolien merkityksestä unelmien kohteena: heille voi kirjoittaa päiväkirjanomaisia kirjeitä omasta arjesta, ja käydä vuoropuhelua lehtihaastattelujen kautta. Fani-tähti asetelma on kuitenkin selkeä.
Kyseessä on ensimmäinen väitöstason tutkimus televisioon liittyvästä faniudesta Suomessa. Näin ollen se tuo konkreettista uutta tietoa mediankäytön ulottuvuuksista ja merkityksestä ihmisten arjessa. Samalla se valottaa erityisesti eri viestintävälineiden välistä vuorovaikutusta yleisöjen käytännöissä.
Tutkimus luonteeltaan monitieteistä ja menetelmältään monipaikkaista. Kulttuurintutkimuksen, naistutkimuksen ja tiedotusopin teorioita yhdistelevässä tutkimuksessa on käytetty aineistoina haastatteluja, kirjeitä, internet-sivustoja, keskustelupalstoja sekä erilaisia lehtiaineistoja. Faniuden aika hahmottelee televisioon liittyvän faniuden rakentumista Suomessa sekä sen erilaisia muotoja. Tutkimuksen keskiössä on faniuden ja mediajulkisuuden välisen dynamiikan tarkastelu.
Fanius merkitsee intermediaalista, aktiivista ja affektiivista suhdetta mediaan: fanit toistavat, kierrättävät, kääntävät ja keräilevät mediatekstejä. Faniuden valta on kuitenkin rajallinen. Sitä säätelevät paitsi tuotantoyhtiöt ja kanavat, myös kulttuuriset arvohierarkiat ja niitä tuottava mediajulkisuus. Mediajulkisuus asemoi ja määrittää faniutta ja faniuden kohteita vaikuttaen siihen millaiseksi fanikulttuuri ja fani-identiteetti muodostuvat ja kuinka fanius koetaan. Tässä ajassa faniudelle ovat erityisiä tietyt medioitumiseen liittyvät kehityskulut kuten internetin tarjoaman globaalin faniympäristön muodostuminen. Sen vaikutukset näkyvät fanikulttuurien käytäntöjen sekoittumisessa ja lisääntymisessä, faniuden valtavirtaistumisessa sekä yleisöjen faniuttamisessa. Televisioon liittyvä fanius onkin selkeästi lisääntynyt 1990-luvulla ja sen ovat tunnistaneet myös tuottajat ja tv-kanavat. Fanikäytännöissä kuitenkin uusi ja vanha elävät rinnakkain: fanikirjeitä kirjoitetaan ruutupaperille, samalla kun tietoa haetaan internetistä. Myös faniuden kaupallisuus rakentuu ristiriitaisena: samalla kun erilaisia fanituotteita hankitaan, niitä myös kopioidaan ja kierrätetään fanien keskuudessa. Median on usein arveltu heikentävän sosiaalisia suhteita mutta fanitutkimus osoittaa, että media myös luo uusia sosiaalisia suhteita. Faniudessa juuri sosiaalinen yhteisö ja kanssafanit näyttävät olevan keskeisiä faniutta ylläpitäviä voimia. Faniuden rakentumisessa suhde faniyhteisöön onkin keskeinen: faniyhteisö hälventää faniuden negatiivista leimaa ja mahdollistaa affektiivisen kokemuksen jakamisen muiden kanssa. Ns. yksinäiset fanit suhtautuvat varauksellisemmin fani-identiteettiin ja kokevat faniuden usein ristiriitaisena.
Tutkimus tarkastelee erityisesti kolmea erilaista faniutta. Xena-faniutta luonnehditaan tutkimuksessa kulttifaniudeksi. Se on tiiviin faniyhteisön ympärille rakentunutta, aktiivista ja erityisesti internetissä vahvasti elävää faniutta. Xenaan liittyvä julkisuus on vaihtoehtoista, pitkälti fanien itsensä tuottamaa julkisuutta, joka ei valtakulttuurissa näy. Intensiiviselle ja osin camp-henkiselle kulttifaniudelle on tyypillistä runsas fanituotanto ja tiivis yhteisö, jotka ovat omiaan vahvistamaan fani-identiteettiä. Ally McBeal faniutta luonnehditaan trendifaniudeksi, joka kytkeytyy suosittuihin prime time ohjelmiin, ja jolle on leimallista hetkellisyys, muodikkuus ja ajankohtaisuus. Ally McBeal nousi tv-sarjana iltapäivälehtien lööppeihin edustaen uudentyyppistä tv-sarjajournalismia. Näkyvyydestä ja tuotantoyhtiön sekä kanavan yrityksistä huolimatta sarjalle ei muodostunut tiivistä faniyhteisöä. Ally McBealin tapaukseen liittyi myös kiinnostava populaarin logiikasta kertova piirre. Suuren mediajulkisuuden saavuttanut tv-sarja synnytti vastareaktion: Ally McBealia myös vihattiin.
Marco Bjurström faniutta luonnehditaan tähtifaniudeksi, jolloin faniuden kohteena ei ole tv-sarjan maailma vaan tv-esiintyjä omana persoonanaan. Tähtifaniuden kohteet ovat laajasti esillä populaarijulkisuudessa, joka antaakin tärkeitä faniuden aineksia: fanitietoa ja identifikaation lähteitä. Bjurströmin fanikirjeet kertovat erityisesti viihteen utooppisesta funktiosta: Iloisuutta ja positiivisuutta edustava Bjurström tarjoaa faneille utopian tunteen tasolla, mutta myös konkreettisemmin utopian paremmasta maailmasta. Fanikirjeet kertovat yleisemminkin idolien merkityksestä unelmien kohteena: heille voi kirjoittaa päiväkirjanomaisia kirjeitä omasta arjesta, ja käydä vuoropuhelua lehtihaastattelujen kautta. Fani-tähti asetelma on kuitenkin selkeä.
Kyseessä on ensimmäinen väitöstason tutkimus televisioon liittyvästä faniudesta Suomessa. Näin ollen se tuo konkreettista uutta tietoa mediankäytön ulottuvuuksista ja merkityksestä ihmisten arjessa. Samalla se valottaa erityisesti eri viestintävälineiden välistä vuorovaikutusta yleisöjen käytännöissä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]