Leadership in Symphony Orchestras. Discursive and Aesthetic Practices
Koivunen, Niina (2003)
Koivunen, Niina
Tampere University Press
2003
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2003-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5562-2
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5562-2
Tiivistelmä
Miten sopivatkaan yhteen taide ja talous, samaan organisaatioon taiteilijat ja johtajat? Taideorganisaatioilla saattaa olla hyvin romanttinen leima, vaikka käytännössä niiden toimintaa johdetaan usein uusimpien business-oppien mukaisesti. Toki taiteen ja talouden jännite aiheuttaa johtajuudelle runsaasti haasteita. Tämä tutkimus kuvaa, miten johtajuus rakentuu sinfoniaorkestereissa, miten muusikot ja johtajat ymmärtävät johtajuuden käsitteen. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla ja havainnoimalla kahta orkesteria: Tampereen kaupunginorkesteria ja Philadelphian orkesteria. Tutkimusote on etnografisvaikutteinen ja epistemologinen lähtökohta sosiaalinen konstruktionismi. Laajaa johtajuusaineistoa on käsitelty kahdella tavalla eli diskurssianalyysin ja estetiikan näkökulmista.
Diskurssianalyysin avulla olen muodostanut neljä laajaa johtajuusdiskurssia, jotka aktiivisesti muokkaavaat ja ylläpitävät johtajuuskäsityksiä orkesterissa. 'Taide vastaan talous -diskurssi' heijastaa orkesteriorganisaation johtajuuden perusdilemmaa. 'Auktoriteetti-inho -diskurssi' kuvastaa muusikoiden ongelmallista suhdetta auktoriteettiasemassa oleviin henkilöihin. 'Sankarijohtaja -diskurssi' puolestaan kuvaa ja ylläpitää uskoa vahvoihin yksilöihin ja heidän ylivertaisiin ominaisuuksiinsa. 'Jaettu johtajuus -diskurssi' tuottaa uudenlaista käsitystä johtajuudesta, jossa vastuuta voidaan jakaa yksilöiltä ryhmille.
Estetiikan näkökulma korostaa orkesteritoiminnan kehollisia ja aistihavaintoihin perustuvia ominaisuuksia. Erityisesti olen tutkinut kuuntelua ja auditiivista kulttuuria, koska musiikissa ja soittamisessa kuuntelu on keskeinen taito. Auditiivinen kulttuuri korostaa läsnäoloa ja kollektiivisuutta. Auditiivista kulttuuria tutkimalla voi osoittaa, miten yksilökeskeistä perinteinen johtajuustutkimus ja -kirjallisuus on. Tutkimus esitteleekin, millainen voisi olla auditiivisuuteen perustuva johtajuuskulttuuri.
Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia ovat johtajuusdiskurssien monipuolisuuden ja ristiriitaisuuden kuvaus sekä auditiivisen johtajuuden konstruointi. Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti estetiikan soveltamisesta liiketaloustieteessä. Lisäksi tutkimus tuo hyödyllistä tietoa johtajuudesta taideorganisaatioille ja yleisemminkin muille organisaatioille. Estetiikan alueelta löytyvät myös kiinnostavat jatkotutkimuksen aiheet.
Diskurssianalyysin avulla olen muodostanut neljä laajaa johtajuusdiskurssia, jotka aktiivisesti muokkaavaat ja ylläpitävät johtajuuskäsityksiä orkesterissa. 'Taide vastaan talous -diskurssi' heijastaa orkesteriorganisaation johtajuuden perusdilemmaa. 'Auktoriteetti-inho -diskurssi' kuvastaa muusikoiden ongelmallista suhdetta auktoriteettiasemassa oleviin henkilöihin. 'Sankarijohtaja -diskurssi' puolestaan kuvaa ja ylläpitää uskoa vahvoihin yksilöihin ja heidän ylivertaisiin ominaisuuksiinsa. 'Jaettu johtajuus -diskurssi' tuottaa uudenlaista käsitystä johtajuudesta, jossa vastuuta voidaan jakaa yksilöiltä ryhmille.
Estetiikan näkökulma korostaa orkesteritoiminnan kehollisia ja aistihavaintoihin perustuvia ominaisuuksia. Erityisesti olen tutkinut kuuntelua ja auditiivista kulttuuria, koska musiikissa ja soittamisessa kuuntelu on keskeinen taito. Auditiivinen kulttuuri korostaa läsnäoloa ja kollektiivisuutta. Auditiivista kulttuuria tutkimalla voi osoittaa, miten yksilökeskeistä perinteinen johtajuustutkimus ja -kirjallisuus on. Tutkimus esitteleekin, millainen voisi olla auditiivisuuteen perustuva johtajuuskulttuuri.
Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia ovat johtajuusdiskurssien monipuolisuuden ja ristiriitaisuuden kuvaus sekä auditiivisen johtajuuden konstruointi. Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti estetiikan soveltamisesta liiketaloustieteessä. Lisäksi tutkimus tuo hyödyllistä tietoa johtajuudesta taideorganisaatioille ja yleisemminkin muille organisaatioille. Estetiikan alueelta löytyvät myös kiinnostavat jatkotutkimuksen aiheet.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4772]