The K. School. Residential Management of Troublesome Girls in Transition-time Estonia
Strömpl, Judit (2002)
Strömpl, Judit
Tampere University Press Tartu University Press
2002
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2002-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5511-8
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5511-8
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on suljettu tyttöjen kasvatuslaitos Virossa.
Tutkimus toteutettiin etnografisena osallistuvana havainnointina sosiaalisen konstruktionismin teoriaa soveltaen. Viron yhteiskunnallinen muutos ja sen seurausvaikutukset tulivat tutkimuksen perimmäiseksi tutkimusaiheiksi. Muutosta käsitellään kuvattaessa tutkittavaa laitosta ja siihen kytkeytyvää sosiaalista järjestelmää, mutta myös koko tutkimusprosessi heijastaa ja kertoo tuosta muutoksesta, sillä tutkijan tieteellisen ajattelun ja sosiaalityön ammatillisen ymmärryksen kehittyminen eivät ole olleet irrallaan siitä.
Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa luo yleiskuvan tutkimuksen teoreettisista ja metodologista lähtökohdista ja täsmentää tutkijan lähestymistavan. Osa sisältää lyhyen kuvauksen ongelmallisesti käyttäytyvien nuorten laitoshallinnoinnin historiallisesta kehityksestä Virossa.
Toinen osa kuvaa K School -laitosta. Käytössä on goffmanilaisittain ymmärretty näyttämön käsite kuvaamaan laitoksen fyysistä tilaa, sen toimijoita, päivittäistä järjestystä ja toimintoja laitoksessa. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat sukupuoleen ja etnisyyteen liittyvät teemat.
Kolmas osa tutkii muutoksen retoriikkaa ja retoriikan muutoksia sekä niitä ristiriitoja, joita uusi retoriikka synnyttää muutosta läpikäyvässä Virossa. Viimeinen luku sisältää yleiset johtopäätökset koko tutkimuksesta ja joitakin kriittisiä huomioita tämänhetkisestä kehityksestä.
Länsimaistumisen muutosprosessilla on selvä vaikutus K School -laitokseen. Laitoksen retoriikassa esillä olevat uudet arvot perustuvat aikaisempien arvojen kieltämiseen ja murtamiseen. Niin sanottujen länsimaisten arvojen soveltaminen on alkanut laitoksessa ulkoisten tunnusmerkkien soveltamisella. Tämä merkitsee uuden sanaston ja retoriikan käyttöönottoa laitoksessa. Uusilla sanoilla on kuitenkin käytössä hyvin paikallisia merkityksiä, mikä tulee näkyviin, kun uutta retoriikka tarkastellaan suhteessa laitoksen toimintaan.
Tutkimus toteutettiin etnografisena osallistuvana havainnointina sosiaalisen konstruktionismin teoriaa soveltaen. Viron yhteiskunnallinen muutos ja sen seurausvaikutukset tulivat tutkimuksen perimmäiseksi tutkimusaiheiksi. Muutosta käsitellään kuvattaessa tutkittavaa laitosta ja siihen kytkeytyvää sosiaalista järjestelmää, mutta myös koko tutkimusprosessi heijastaa ja kertoo tuosta muutoksesta, sillä tutkijan tieteellisen ajattelun ja sosiaalityön ammatillisen ymmärryksen kehittyminen eivät ole olleet irrallaan siitä.
Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa luo yleiskuvan tutkimuksen teoreettisista ja metodologista lähtökohdista ja täsmentää tutkijan lähestymistavan. Osa sisältää lyhyen kuvauksen ongelmallisesti käyttäytyvien nuorten laitoshallinnoinnin historiallisesta kehityksestä Virossa.
Toinen osa kuvaa K School -laitosta. Käytössä on goffmanilaisittain ymmärretty näyttämön käsite kuvaamaan laitoksen fyysistä tilaa, sen toimijoita, päivittäistä järjestystä ja toimintoja laitoksessa. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat sukupuoleen ja etnisyyteen liittyvät teemat.
Kolmas osa tutkii muutoksen retoriikkaa ja retoriikan muutoksia sekä niitä ristiriitoja, joita uusi retoriikka synnyttää muutosta läpikäyvässä Virossa. Viimeinen luku sisältää yleiset johtopäätökset koko tutkimuksesta ja joitakin kriittisiä huomioita tämänhetkisestä kehityksestä.
Länsimaistumisen muutosprosessilla on selvä vaikutus K School -laitokseen. Laitoksen retoriikassa esillä olevat uudet arvot perustuvat aikaisempien arvojen kieltämiseen ja murtamiseen. Niin sanottujen länsimaisten arvojen soveltaminen on alkanut laitoksessa ulkoisten tunnusmerkkien soveltamisella. Tämä merkitsee uuden sanaston ja retoriikan käyttöönottoa laitoksessa. Uusilla sanoilla on kuitenkin käytössä hyvin paikallisia merkityksiä, mikä tulee näkyviin, kun uutta retoriikka tarkastellaan suhteessa laitoksen toimintaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]