Mind-based media and communications technologies. How the form of symbolical information influences felt meaning
Saari, Timo (2001)
Saari, Timo
Tampere University Press
2001
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2001-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5225-9
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5225-9
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee modernin media- ja kommunikaatioteknologian muodon ja sisällön designia vastaanottajien kokemuksen ja tietämyksen systemaattisen muuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään konseptuaalinen kehys ja perustelu sille, että on mahdollista rakentaa media- ja kommunikaatioteknologioita, jotka voivat tietyissä rajoissa tuottaa haluttuja psykologisia efektejä ja kokemuksia vastaanottajissaan. Näiden psykologisten efektien ja kokemusten tuottaminen nähdään nimenomaan sanomien muodon, ei niinkään sisällön, muokkauksen kautta tapahtuvana.
Ideana on, että voidaan luoda samalle sanoman sisällölle tietyissä rajoissa erilaisia variaatioita sanoman muodosta, jotka aiheuttavat erilaisissa median käyttäjissä erilaisia psykologisia efektejä ja kokemuksia.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen katsaus ja synteesi olemassaolevaan teoreettiseen ja empiirisen kirjallisuuteen perustuen.
Tutkimuksen tuloksena kehitetyn teoreettisen kehyksen mukaisesti voidaan alustavasti konseptualisoida esimerkiksi erilaisiin kokemuksiin, kuten tunteisiin, flow-kokemukseen ja päiväunelmointiin vaikuttavia media- ja kommunikaatioteknologioita. Samoin voidaan hahmottaa tietämyksen muuttumiseen ts. oppimiseen vaikuttavia media- ja kommunikaatioteknologioita, kuten Tietämys Media (Knowledge Media).
Psykologisiin efekteihin ja kokemuksiin perustuvia teknologioita voidaan pitää mieli-keskeisinä tai mieleen perustuvina. Tämä johtuu siitä, että niiden design perustuu sekä ihmisen havaintomekanismien ja -prosessien ymmärrykseen että teknologiassa manipuloitavien muuttujien interaktion ymmärrykseen merkityksen luonnissa. Kokemus ja psykologiset efektit taas nähdään paljolti alitajuisista merkityksistä nousevana. Tuloksena syntyy malli, jonka avulla voidaan jatkossa suorittaa empiirisiä kokeita.
Tämä yksilökeskeinen lähestymistapa media- ja kommunikaatioteknologian designiin haastaa massamedialähtöisen tavan - jossa sama viesti lähetetään
samassa muodossa kaikille mediasta riippuen - rakentaa viestintää ja merkityksen antoa yhteiskunnassa. Tulevaisuuden media- ja kommunikaatioteknologioiden ehkä tärkein haaste olisikin luoda "hengittävä" mieli-maailma-rajapinta yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntien merkityksenluontiin.
Tutkimus käsittelee erityistapauksena informaation muodon, kuten mm. modaliteetin (teksti, kuva, ääni tms.), medialaitteen tyypin (ruudun koko, käyttöetäisyys), interaktiotavan, käyttöliittymän designin (muodot, värit, ryhmittelyt tms.) ja tiedon lineaarisuuden/ei-linaarisuuden vaikutusta alitajuisen merkityksen ja kokemuksien syntymiseen modernilla media- ja kommunikaatioteknologialla, kuten tietokoneilla tai PDA-laitteilla.
Tutkimus on laatuaan ensimmäinen konseptualisointi mieleen ja kokemukseen pohjautuvista media- ja kommunikaatioteknologioista.
Tutkimus on tehty osin yhteistyössä Stanfordin yliopiston tutkimusryhmän: "Social Responses to Communication Technology" kanssa. Tutkimuksessa kuvattua tutkimusotetta sovelletaan tällä hetkellä Suomessa; Helsingin Kauppakorkeakoulun Center for Knowledge and Innovation Research (CKIR)- instituutissa olevassa Knowledge Media Laboratoriossa.
Ideana on, että voidaan luoda samalle sanoman sisällölle tietyissä rajoissa erilaisia variaatioita sanoman muodosta, jotka aiheuttavat erilaisissa median käyttäjissä erilaisia psykologisia efektejä ja kokemuksia.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen katsaus ja synteesi olemassaolevaan teoreettiseen ja empiirisen kirjallisuuteen perustuen.
Tutkimuksen tuloksena kehitetyn teoreettisen kehyksen mukaisesti voidaan alustavasti konseptualisoida esimerkiksi erilaisiin kokemuksiin, kuten tunteisiin, flow-kokemukseen ja päiväunelmointiin vaikuttavia media- ja kommunikaatioteknologioita. Samoin voidaan hahmottaa tietämyksen muuttumiseen ts. oppimiseen vaikuttavia media- ja kommunikaatioteknologioita, kuten Tietämys Media (Knowledge Media).
Psykologisiin efekteihin ja kokemuksiin perustuvia teknologioita voidaan pitää mieli-keskeisinä tai mieleen perustuvina. Tämä johtuu siitä, että niiden design perustuu sekä ihmisen havaintomekanismien ja -prosessien ymmärrykseen että teknologiassa manipuloitavien muuttujien interaktion ymmärrykseen merkityksen luonnissa. Kokemus ja psykologiset efektit taas nähdään paljolti alitajuisista merkityksistä nousevana. Tuloksena syntyy malli, jonka avulla voidaan jatkossa suorittaa empiirisiä kokeita.
Tämä yksilökeskeinen lähestymistapa media- ja kommunikaatioteknologian designiin haastaa massamedialähtöisen tavan - jossa sama viesti lähetetään
samassa muodossa kaikille mediasta riippuen - rakentaa viestintää ja merkityksen antoa yhteiskunnassa. Tulevaisuuden media- ja kommunikaatioteknologioiden ehkä tärkein haaste olisikin luoda "hengittävä" mieli-maailma-rajapinta yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntien merkityksenluontiin.
Tutkimus käsittelee erityistapauksena informaation muodon, kuten mm. modaliteetin (teksti, kuva, ääni tms.), medialaitteen tyypin (ruudun koko, käyttöetäisyys), interaktiotavan, käyttöliittymän designin (muodot, värit, ryhmittelyt tms.) ja tiedon lineaarisuuden/ei-linaarisuuden vaikutusta alitajuisen merkityksen ja kokemuksien syntymiseen modernilla media- ja kommunikaatioteknologialla, kuten tietokoneilla tai PDA-laitteilla.
Tutkimus on laatuaan ensimmäinen konseptualisointi mieleen ja kokemukseen pohjautuvista media- ja kommunikaatioteknologioista.
Tutkimus on tehty osin yhteistyössä Stanfordin yliopiston tutkimusryhmän: "Social Responses to Communication Technology" kanssa. Tutkimuksessa kuvattua tutkimusotetta sovelletaan tällä hetkellä Suomessa; Helsingin Kauppakorkeakoulun Center for Knowledge and Innovation Research (CKIR)- instituutissa olevassa Knowledge Media Laboratoriossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4773]