Tunnustetaanko tutkinnot? Tutkintojen tunnustaminen Euroopan unionissa esimerkkinä Suomen ja Saksan liittotasavallan tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen
Saarinen, Marketta (2000)
Saarinen, Marketta
Tampere University Press
2000
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2000-08-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-4864-2
https://urn.fi/urn:isbn:951-44-4864-2
Tiivistelmä
Henkilö, joka haluaa työskennellä toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa, joutuu erikseen hakemaan tutkintonsa tunnustamista silloin, kun hänen ammattinsa on tulomaassa säännelty. Ammatit, joihin on asetettu lainsäädännössä tai hallinnollisilla määräyksillä kelpoisuusvaatimuksia, ovat sääneltyjä.
Väitöstutkimuksessa selvitetään, miten hyvin tutkintojen tunnustaminen toimii Suomen ja Saksan liittotasavallan välillä. Tutkimusaineistona ovat olleet kummankin maan viranomaisten tekemät päätökset ja lausunnot.
Tutkimus osoitti, että yleisesti ottaen tutkintojen tunnustaminen tapahtuu direktiivien mukaisesti. Useimmissa tapauksissa maasta toiseen muuttavan tutkinto sai tulomaassa ja lähtömaassa samanlaisen kohtelun. Kuitenkin oli tapauksia, joissa tutkintoa ei saatu tunnustettua lainkaan tai joissa ulkomaisen todistuksen haltija joutui huonompaan asemaan.
Suomalaiselle lisensiaatin tutkinnolle ei Saksasta löydy vastinetta, vaan sen katsotaan olevan Doktor-tutkinnon esiaste, joka sijoituu yliopiston loppututkinnon ja tohtorin tutkinnon väliin. Sen sijaan Suomen tohtorin tutkinnot ja Saksan Doktor-tutkinnot tunnustettiin vastavuoroisesti.
Ammatillisista tutkinnoista erityisen ongelmallisia olivat suomalaiset teknillisissä oppilaitoksissa suoritetut insinöörin tutkinnot. Koska ne eivät ole korkeakoulutukintoja, ei niitä Saksassa hyväksytä ylemmän tutkintotodistusten tunnustamisesta annetun direktiivin 89/48/ETY piiriin. Tästä voi seurata ongelmia, koska Saksassa saatetaan vaatia, että tietystä projektista, esimerkiksi rakennushankkesta, vastuussa olevilla on em, direktiivin mukainen tutkinto. Ammattikorkeakouluissa suoritetut insinöörin tutkinnot tunnustetaan vastaamaan Saksan Fachhochschule-tutkintoja.
Suomalaiset toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet eivät aina päässeet Saksassa mestarikoulutukseen. Perusteluna oli, ettei suomalaiseen koulutukseen sisältynyt riittävästi käytännön työtä. Asialla on merkitystä, jos haluaa paerustaa Saksaan käsityöalan yrityksen, koska tällöin vaaditaan ko. alan mestarin tutkinto.
Väitöstutkimuksessa selvitetään, miten hyvin tutkintojen tunnustaminen toimii Suomen ja Saksan liittotasavallan välillä. Tutkimusaineistona ovat olleet kummankin maan viranomaisten tekemät päätökset ja lausunnot.
Tutkimus osoitti, että yleisesti ottaen tutkintojen tunnustaminen tapahtuu direktiivien mukaisesti. Useimmissa tapauksissa maasta toiseen muuttavan tutkinto sai tulomaassa ja lähtömaassa samanlaisen kohtelun. Kuitenkin oli tapauksia, joissa tutkintoa ei saatu tunnustettua lainkaan tai joissa ulkomaisen todistuksen haltija joutui huonompaan asemaan.
Suomalaiselle lisensiaatin tutkinnolle ei Saksasta löydy vastinetta, vaan sen katsotaan olevan Doktor-tutkinnon esiaste, joka sijoituu yliopiston loppututkinnon ja tohtorin tutkinnon väliin. Sen sijaan Suomen tohtorin tutkinnot ja Saksan Doktor-tutkinnot tunnustettiin vastavuoroisesti.
Ammatillisista tutkinnoista erityisen ongelmallisia olivat suomalaiset teknillisissä oppilaitoksissa suoritetut insinöörin tutkinnot. Koska ne eivät ole korkeakoulutukintoja, ei niitä Saksassa hyväksytä ylemmän tutkintotodistusten tunnustamisesta annetun direktiivin 89/48/ETY piiriin. Tästä voi seurata ongelmia, koska Saksassa saatetaan vaatia, että tietystä projektista, esimerkiksi rakennushankkesta, vastuussa olevilla on em, direktiivin mukainen tutkinto. Ammattikorkeakouluissa suoritetut insinöörin tutkinnot tunnustetaan vastaamaan Saksan Fachhochschule-tutkintoja.
Suomalaiset toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet eivät aina päässeet Saksassa mestarikoulutukseen. Perusteluna oli, ettei suomalaiseen koulutukseen sisältynyt riittävästi käytännön työtä. Asialla on merkitystä, jos haluaa paerustaa Saksaan käsityöalan yrityksen, koska tällöin vaaditaan ko. alan mestarin tutkinto.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4776]