Palveluntuottajien ja käyttäjien käsityksiä ja kokemuksia opetusteknologian käytöstä palvelunäkökulmasta
Rantanen, Anniina (2018)
Rantanen, Anniina
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031050
Tiivistelmä
Digitalisaatio on muuttanut opetusta ja opettajan työtä sekä tehnyt opetuksesta uuden markkinan teknologiayrityksille. Siitä huolimatta opetusteknologiaa on tutkittu vain vähän kaupallisessa viitekehyksessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten opetusteknologia-alan palveluntuottajien ja käyttäjien käsityksiä ja kokemuksia käyttää opetusteknologiaa voidaan ymmärtää palvelunäkökulmasta. Tarkoituksena on tutkia sitä, miten opetusteknologiaa käytetään, miten sen käyttämistä voidaan arvioida ja edistääkö palvelunäkökulma käyttäjien ja palveluntuottajien intressien täyttymistä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen pääteemaan: opetusteknologian käytön tutkimiseen ja palvelunäkökulmaan. Opetusteknologian käytön tutkiminen sisältää opetusteknologian roolin, opetusteknologian liiketoimintana, opetusteknologian käyttöön liittyviä haasteita ja sitä, miten opetusteknologian käyttöä voidaan arvioida. Palvelunäkökulma muodostuu palvelulähtöisen ajattelutavan, käytäntö-näkökulman ja palvelumuotoilun tutkimuksen ympärille. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä seitsemää opetusteknologia-alan palveluntuottajaa ja käyttäjää. Tämän lisäksi sekundääriaineistona on tarkasteltu opetusteknologiaan liittyviä raportteja, kuten opetussuunnitelmia ja hallituksen mietintöjä opetusteknologiasta. Empiirisen aineiston analysointi on toteutettu sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan palvelunäkökulman laajempi huomiointi opetusteknologia-alalla edistäisi onnistunutta opetusteknologian käyttöä. Opetusteknologian ymmärtäminen palvelukontekstissa auttaisi palveluntuottajia ymmärtämään paremmin käyttäjien tarpeita. Muun muassa palvelumuotoilun periaatteet ja prosessit nähtiin toimiviksi työkaluiksi kehittää palveluntuottajien ja käyttäjien suhdetta. Tulosten perusteella oli havaittavissa, että opetusteknologia-alalla on omat erityispiirteensä. Opetusteknologiaa kannattaa ja voi mitata perinteisillä teknologian käytön arviointia mittaavilla mittareilla, kuten käytettävyydellä ja käyttäjäkokemuksella. On kuitenkin huomioitava, että opetusteknologian erityisenä tarkoituksena on tuottaa arvoa opetukseen liittyviin prosesseihin, kuten oppimiseen ja opettajan työhön. Opetukseen liittyvää ymmärtämistä ei täysin voida mitata perinteisillä teknologian käytön mittareilla, vaan mukaan on otettava myös pedagoginen näkökulma. Tutkimustulosten perusteella perinteisten teknologian käytön mittareiden lisäksi erityisesti käytäntö-näkökulma auttaa ymmärtämään opetusteknologian vaikutuksia opetuksessa. Käytäntö–näkökulma auttaa paitsi tutkijoita, mutta myös palveluntarjoajia ymmärtämään opetusteknologian käyttöä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen pääteemaan: opetusteknologian käytön tutkimiseen ja palvelunäkökulmaan. Opetusteknologian käytön tutkiminen sisältää opetusteknologian roolin, opetusteknologian liiketoimintana, opetusteknologian käyttöön liittyviä haasteita ja sitä, miten opetusteknologian käyttöä voidaan arvioida. Palvelunäkökulma muodostuu palvelulähtöisen ajattelutavan, käytäntö-näkökulman ja palvelumuotoilun tutkimuksen ympärille. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä seitsemää opetusteknologia-alan palveluntuottajaa ja käyttäjää. Tämän lisäksi sekundääriaineistona on tarkasteltu opetusteknologiaan liittyviä raportteja, kuten opetussuunnitelmia ja hallituksen mietintöjä opetusteknologiasta. Empiirisen aineiston analysointi on toteutettu sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan palvelunäkökulman laajempi huomiointi opetusteknologia-alalla edistäisi onnistunutta opetusteknologian käyttöä. Opetusteknologian ymmärtäminen palvelukontekstissa auttaisi palveluntuottajia ymmärtämään paremmin käyttäjien tarpeita. Muun muassa palvelumuotoilun periaatteet ja prosessit nähtiin toimiviksi työkaluiksi kehittää palveluntuottajien ja käyttäjien suhdetta. Tulosten perusteella oli havaittavissa, että opetusteknologia-alalla on omat erityispiirteensä. Opetusteknologiaa kannattaa ja voi mitata perinteisillä teknologian käytön arviointia mittaavilla mittareilla, kuten käytettävyydellä ja käyttäjäkokemuksella. On kuitenkin huomioitava, että opetusteknologian erityisenä tarkoituksena on tuottaa arvoa opetukseen liittyviin prosesseihin, kuten oppimiseen ja opettajan työhön. Opetukseen liittyvää ymmärtämistä ei täysin voida mitata perinteisillä teknologian käytön mittareilla, vaan mukaan on otettava myös pedagoginen näkökulma. Tutkimustulosten perusteella perinteisten teknologian käytön mittareiden lisäksi erityisesti käytäntö-näkökulma auttaa ymmärtämään opetusteknologian vaikutuksia opetuksessa. Käytäntö–näkökulma auttaa paitsi tutkijoita, mutta myös palveluntarjoajia ymmärtämään opetusteknologian käyttöä.