Tutkimustiedon rooli julkisessa keskustelussa : Laadullinen sisällönanalyysi lulucf-keskustelusta Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa syyskuussa 2017
Saarenmaa, Aino (2018)
Saarenmaa, Aino
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811012757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201811012757
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen tutkimustiedon ja tutkijoiden roolia julkisessa keskustelussa. Tapaustutkimuksenani on EU:n lulucf-linjaus, joka vuonna 2017 herätti ajoittain kiivastakin julkista keskustelua. Lulucf-linjaus kietoutuu Euroopan Unionin ilmastopäästöjen laskentatapoihin.
Oletuksenani on, että tutkimustiedolla on, tai ainakin pitäisi olla, tärkeä rooli poliittisessa päätöksenteossa. Ihannetapauksessa media voi saada aikaan lisää dialogia tieteen ja päätöksenteon välillä, mikä on tärkeää myös lukijoiden kannalta. Etenkin poliittisissa kiistakysymyksissä on tärkeää, että lukijat ymmärtävät päätöstentekoon vaikuttavaa tutkimustietoa ja osaavat siten arvioida päätöksenteon perusteita. Tieteenlukutaito on osa aktiivista kansalaisuutta.
Tutkimusmenetelmäni on laadullinen sisällönanalyysi, joka on tässä tutkielmassa luonteeltaan teoriaohjaavaa. Aineisto on koottu Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden printtilehdistä syyskuussa 2017, jolloin lulucf-linjauksesta äänestettiin Euroopan parlamentissa. Aineistossa ovat mukana uutiset ja pääkirjoitukset.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lehdille osoittamani kansalaisten tieteenlukutaitoa puoltava demokraattinen argumentti ei toteudu kovin hyvin. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta tutkimustieto ja tutkijat eivät nouse keskustelussa merkittävään rooliin. Enemmän palstatilaa saavat muun muassa metsähakkuilla käytävä lukumääräpeli ja se, kuka europarlamentaarikoista painaa mitäkin äänestysnappia. Myös niin sanottu järjellä argumentointi nousi yllättävän suureen rooliin etenkin Maaseudun Tulevaisuudessa.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että kiistakysymyksiä pääsevät helpoiten määrittelemään äänekkäimmät tahot. Erilaiset keskustelutilaisuudet ovat oikotie lehtien sivuille. Tiede on harvoin yhtä messevää kuin politiikka, joten tutkijoiden on tarpeen tuoda myös itse itseään esille. Tässä aineistossa tutkijat saivat äänensä kuuluviin parhaiten yli 200 tutkijan avoimella kirjeellä, joka ylitti myös uutiskynnyksen.
Oletuksenani on, että tutkimustiedolla on, tai ainakin pitäisi olla, tärkeä rooli poliittisessa päätöksenteossa. Ihannetapauksessa media voi saada aikaan lisää dialogia tieteen ja päätöksenteon välillä, mikä on tärkeää myös lukijoiden kannalta. Etenkin poliittisissa kiistakysymyksissä on tärkeää, että lukijat ymmärtävät päätöstentekoon vaikuttavaa tutkimustietoa ja osaavat siten arvioida päätöksenteon perusteita. Tieteenlukutaito on osa aktiivista kansalaisuutta.
Tutkimusmenetelmäni on laadullinen sisällönanalyysi, joka on tässä tutkielmassa luonteeltaan teoriaohjaavaa. Aineisto on koottu Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden printtilehdistä syyskuussa 2017, jolloin lulucf-linjauksesta äänestettiin Euroopan parlamentissa. Aineistossa ovat mukana uutiset ja pääkirjoitukset.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lehdille osoittamani kansalaisten tieteenlukutaitoa puoltava demokraattinen argumentti ei toteudu kovin hyvin. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta tutkimustieto ja tutkijat eivät nouse keskustelussa merkittävään rooliin. Enemmän palstatilaa saavat muun muassa metsähakkuilla käytävä lukumääräpeli ja se, kuka europarlamentaarikoista painaa mitäkin äänestysnappia. Myös niin sanottu järjellä argumentointi nousi yllättävän suureen rooliin etenkin Maaseudun Tulevaisuudessa.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että kiistakysymyksiä pääsevät helpoiten määrittelemään äänekkäimmät tahot. Erilaiset keskustelutilaisuudet ovat oikotie lehtien sivuille. Tiede on harvoin yhtä messevää kuin politiikka, joten tutkijoiden on tarpeen tuoda myös itse itseään esille. Tässä aineistossa tutkijat saivat äänensä kuuluviin parhaiten yli 200 tutkijan avoimella kirjeellä, joka ylitti myös uutiskynnyksen.