Koheesiokeinot ennenaikaisena syntyneiden ja täysiaikaisena syntyneiden lasten sammakkokertomuksissa : kahdeksan tapaustutkimusta
Tuominen, Heidi (2018)
Tuominen, Heidi
2018
Logopedian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810082638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201810082638
Tiivistelmä
Koska kertomuksen luominen vaatii lapselta monipuolisten kielellisten ja kognitiivisten taitojen hallintaa ja yhdistämistä, kielenkehityksen ongelmat tulevat siinä usein esille. Muun muassa ennenaikaisen syntymän on todettu olevan riski kielenkehityksen ongelmille. Kerrontataidot kehittyvät lapsilla suhteellisen aikaisin, sillä jo nelivuotiaat lapset tuottavat melko monimutkaisia kertomuksia. 5-vuotias lapsi osaa yleensä kertoa tarinan, jossa on ajallinen järjestys ja selvät syysuhteet tapahtumien välillä. Tässä iässä lapset alkavat liittää lauseita toisiinsa esimerkiksi konjunktioiden avulla. 5-vuotiaat ovat kuitenkin heterogeeninen ryhmä, sillä tässä iässä kertomuksen rakenteen ja kielellisten keinojen hallinnassa esiintyy paljon yksilöllistä vaihtelua
Tämä tutkielma käsittelee kertovan kielen piirteitä lasten suullisissa, tekstittömään kuvakirjaan perustuvissa kertomuksissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko ennenaikaisena syntyneiden lasten ja heidän verrokkiensa kertomuksissa käyttämät koheesiokeinot toisistaan. Tutkittavat koheesiokeinot olivat lauseyhdistykset, ellipsit ja anaforiset viittaukset. Ennenaikaisena syntyneiden ja verrokkiryhmän lasten kertomuksissa esiintyneitä lauseyhdistyksiä, ellipsejä ja anaforisia viittauksia verrattiin toisiinsa laadullisesti ja määrällisesti.
Tutkimuksessa analysoidut kertomukset elisitoitiin neljältä erittäin pienipainoisina (<1000g) syntyneeltä 5;2–5;11-ikäiseltä lapselta ja saman ikäisiltä täysiaikaisina syntyneiltä lapsilta käyttämällä Mercer Mayerin (1969) Frog where are you -kuvakirjaa. Aineistojen keräämisessä käytettiin samanlaista menetelmää ja niin sanottua naiivi kuuntelija -asetelmaa, jossa lapsi kertoo tarinan kuulijalle, joka ei ikään kuin tunne tarinaa entuudestaan.
Tutkimustulokset osoittivat, että täysiaikaisena syntyneiden lasten kertomuksissa oli enemmän ja monipuolisemmin lauseyhdistyksiä ja ellipsejä kuin ennenaikaisena syntyneiden lasten kertomuksissa, vaikka yksilöllisiä eroja esiintyi. Ennenaikaisena syntyneiden lasten ryhmässä kahdessa kertomuksessa oli hyvin vähän tai ei ollenkaan lauseyhdistyksiä ja ellipsejä, mutta toisaalta yhden ennenaikaisena syntyneen lapsen kertomuksessa oli paljon lauseyhdistyksiä ja ellipsejä. Anaforan käytössä eroja ryhmien välillä oli vähemmän, sillä siinä oli horjuvuutta molempiin ryhmiin kuuluvilla lapsilla. Deiktisen pronominin käyttöä esiintyi kuitenkin enemmän ennenaikaisena syntyneiden kuin verrokkiryhmän lasten kertomuksissa. Vaikka osa ennenaikaisena syntyneistä lapsista hallitsi hyvin kertovan kielen, osalla ennenaikaisena syntyneistä lapsista kehitettävää vaikutti vielä olevan lauseyhdistysten hallinnassa ja yleisemminkin kertovan kielen tuottamisessa.
Jatkossa lasten sammakkokertomuksia olisi hyvä tutkia suuremmalla aineistolla tilastollisin menetelmin, jotta voitaisiin minimoida yksilöllisen variaation aiheuttamat erot. Lasten kerrontataitoja voisi myös tutkia useammalla kerrontatehtävällä, jotta saataisiin monipuolisempi kuva kerrontataitojen tasosta. Lauseyhdistyksen määritelmää olisi myös syytä tarkentaa, jotta tutkimukset olisivat keskenään vertailukelpoisia.
Tämä tutkielma käsittelee kertovan kielen piirteitä lasten suullisissa, tekstittömään kuvakirjaan perustuvissa kertomuksissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko ennenaikaisena syntyneiden lasten ja heidän verrokkiensa kertomuksissa käyttämät koheesiokeinot toisistaan. Tutkittavat koheesiokeinot olivat lauseyhdistykset, ellipsit ja anaforiset viittaukset. Ennenaikaisena syntyneiden ja verrokkiryhmän lasten kertomuksissa esiintyneitä lauseyhdistyksiä, ellipsejä ja anaforisia viittauksia verrattiin toisiinsa laadullisesti ja määrällisesti.
Tutkimuksessa analysoidut kertomukset elisitoitiin neljältä erittäin pienipainoisina (<1000g) syntyneeltä 5;2–5;11-ikäiseltä lapselta ja saman ikäisiltä täysiaikaisina syntyneiltä lapsilta käyttämällä Mercer Mayerin (1969) Frog where are you -kuvakirjaa. Aineistojen keräämisessä käytettiin samanlaista menetelmää ja niin sanottua naiivi kuuntelija -asetelmaa, jossa lapsi kertoo tarinan kuulijalle, joka ei ikään kuin tunne tarinaa entuudestaan.
Tutkimustulokset osoittivat, että täysiaikaisena syntyneiden lasten kertomuksissa oli enemmän ja monipuolisemmin lauseyhdistyksiä ja ellipsejä kuin ennenaikaisena syntyneiden lasten kertomuksissa, vaikka yksilöllisiä eroja esiintyi. Ennenaikaisena syntyneiden lasten ryhmässä kahdessa kertomuksessa oli hyvin vähän tai ei ollenkaan lauseyhdistyksiä ja ellipsejä, mutta toisaalta yhden ennenaikaisena syntyneen lapsen kertomuksessa oli paljon lauseyhdistyksiä ja ellipsejä. Anaforan käytössä eroja ryhmien välillä oli vähemmän, sillä siinä oli horjuvuutta molempiin ryhmiin kuuluvilla lapsilla. Deiktisen pronominin käyttöä esiintyi kuitenkin enemmän ennenaikaisena syntyneiden kuin verrokkiryhmän lasten kertomuksissa. Vaikka osa ennenaikaisena syntyneistä lapsista hallitsi hyvin kertovan kielen, osalla ennenaikaisena syntyneistä lapsista kehitettävää vaikutti vielä olevan lauseyhdistysten hallinnassa ja yleisemminkin kertovan kielen tuottamisessa.
Jatkossa lasten sammakkokertomuksia olisi hyvä tutkia suuremmalla aineistolla tilastollisin menetelmin, jotta voitaisiin minimoida yksilöllisen variaation aiheuttamat erot. Lasten kerrontataitoja voisi myös tutkia useammalla kerrontatehtävällä, jotta saataisiin monipuolisempi kuva kerrontataitojen tasosta. Lauseyhdistyksen määritelmää olisi myös syytä tarkentaa, jotta tutkimukset olisivat keskenään vertailukelpoisia.