Pedagoginen filosofointi ja moniäänisen demokratiakasvatuksen mahdollisuus
Helkala, Sonja; Järvinen, Miitta (2018)
Helkala, Sonja
Järvinen, Miitta
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809202573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809202573
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka pedagogisen filosofoinnin avulla voidaan koulussa toteuttaa demokratiakasvatusta yhdistäen se yhteiskuntaopin opetukseen. Tutkimuksen taustaoletuksena on ihmisten väliset ristiriidat ja moninaisuuden huomioivan toimivan dialogin välttämättömyys demokratialle. Tutkimus on toimintatutkimus, jossa toteutettiin pedagogisen filosofoinnin käytänteisiin pohjaava yhteiskuntaopin opetusjakso ja kerättiin aineisto, jota analysoitiin pyrkien vuoropuheluun teoreettisen taustan ja kokeilun tuomien kokemusten, kysymysten ja vastausten kanssa. Tutkimukseen sisältyy teoreettinen katsaus demokratiakasvatukseen, dialogin käsitteeseen demokratiassa ja opetuksessa sekä pedagogiseen filosofiaan demokratiakasvatuksen mallina.
Opetuskokeilun avulla selvitettiin, mitä pedagoginen filosofointi voi käytännössä tuoda demokratiakasvatukseen, joka perustuu pluralistiseen näkemykseen eri mieltä olemisen tärkeydestä ja siihen oppimisesta. Tutkimuksessa kokeiltiin käytännössä, miten pedagogisen filosofoinnin avulla voidaan käsitellä ja harjoitella eri mieltä olemista ja eri näkökulmien pohdintaa ja harjoittaa näin perusopetuksen tavoitteissa painottuvia ajattelutaitoja. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, mitkä tekijät voivat vaikeuttaa dialogin syntymistä ja onnistumista kouluympäristössä.
Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin 27 oppilaan muodostamalla alakoulun kuudennella luokalla. Tutkimus oli luonteeltaan toimintatutkimus, ja tutkijat toimivat itse osana tutkittavaa tilannetta opettajan roolissa. Opetuskokeilussa kokeiltiin ja havainnoitiin, kuinka pedagogisen filosofian keskustelevat menetelmät sopivat osaksi yhteiskuntaopin opetusta. Aiheena opetusjaksolla olivat ihmisoikeudet. Aineisto kerättiin kirjoittamalla tutkijoiden yhteistä digitaalista päiväkirjaa vuoropuheluna. Aineistona toimivat myös oppilailta kerätyt kirjalliset loppureflektiot, joissa pyydettiin vastauksia kysymyksiin jaksosta, sen tavoitteista ja keskustelun herättämistä ajatuksista. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin luokan omaa opettajaa. Analyysi toteutettiin laadullisena, teoriasidonnaisena sisällönanalyysina.
Tutkimuksessa havaittiin oppilaiden keskuudessa esiintyvän pelon ja epävarmuuden olevan suuri haaste keskustelun onnistumiselle ja kaikkien mukaan saamiselle. Myös hiljaisen ja kohteliaan kuuntelun teema painottui vahvasti sekä oppilaiden vastauksissa että kenttähavainnoissa. Eri mieltä oleminen näyttäytyi keskustelussa välteltävänä asiana, ja konsensushakuisuus ohjasi keskustelua ja sen käsittämistä vahvasti. Tutkimuksessa jaoteltiin myös muita olennaisina esiin nousseita haasteita filosofoinnin toteuttamiselle kouluympäristössä, kuten ajankäyttö ja perinteisestä opettajan roolista irtautuminen.
Keskusteleva opetus vaatii monenlaisten vakiintuneiden tapojen ja rakenteiden muutosta, avointa suhtautumista erilaisiin mielipiteisiin sekä opettajan asennoitumista kanssakeskustelijan rooliin ja dialogiseen opetustyyliin. Pedagogisen filosofoinnin havaittiin kuitenkin sopivan hyvin osaksi yhteiskuntaopin opetusta. Keskusteleva opetus voi olla luonteva osa oppisisältöjen käsittelyä. Filosofointi voi olla tapa tuoda keskustelu- ja ajattelutaitojen harjoittelua käytäntöön ja yhteiskuntaopin opetukseen ja auttaa näin saavuttamaan demokratiakasvatuksen tavoitteita itsenäisesti ajattelevien, kriittisten ja muiden näkökulmia ymmärtämään pyrkivien kansalaisten kasvattamisesta.
Opetuskokeilun avulla selvitettiin, mitä pedagoginen filosofointi voi käytännössä tuoda demokratiakasvatukseen, joka perustuu pluralistiseen näkemykseen eri mieltä olemisen tärkeydestä ja siihen oppimisesta. Tutkimuksessa kokeiltiin käytännössä, miten pedagogisen filosofoinnin avulla voidaan käsitellä ja harjoitella eri mieltä olemista ja eri näkökulmien pohdintaa ja harjoittaa näin perusopetuksen tavoitteissa painottuvia ajattelutaitoja. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, mitkä tekijät voivat vaikeuttaa dialogin syntymistä ja onnistumista kouluympäristössä.
Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin 27 oppilaan muodostamalla alakoulun kuudennella luokalla. Tutkimus oli luonteeltaan toimintatutkimus, ja tutkijat toimivat itse osana tutkittavaa tilannetta opettajan roolissa. Opetuskokeilussa kokeiltiin ja havainnoitiin, kuinka pedagogisen filosofian keskustelevat menetelmät sopivat osaksi yhteiskuntaopin opetusta. Aiheena opetusjaksolla olivat ihmisoikeudet. Aineisto kerättiin kirjoittamalla tutkijoiden yhteistä digitaalista päiväkirjaa vuoropuheluna. Aineistona toimivat myös oppilailta kerätyt kirjalliset loppureflektiot, joissa pyydettiin vastauksia kysymyksiin jaksosta, sen tavoitteista ja keskustelun herättämistä ajatuksista. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin luokan omaa opettajaa. Analyysi toteutettiin laadullisena, teoriasidonnaisena sisällönanalyysina.
Tutkimuksessa havaittiin oppilaiden keskuudessa esiintyvän pelon ja epävarmuuden olevan suuri haaste keskustelun onnistumiselle ja kaikkien mukaan saamiselle. Myös hiljaisen ja kohteliaan kuuntelun teema painottui vahvasti sekä oppilaiden vastauksissa että kenttähavainnoissa. Eri mieltä oleminen näyttäytyi keskustelussa välteltävänä asiana, ja konsensushakuisuus ohjasi keskustelua ja sen käsittämistä vahvasti. Tutkimuksessa jaoteltiin myös muita olennaisina esiin nousseita haasteita filosofoinnin toteuttamiselle kouluympäristössä, kuten ajankäyttö ja perinteisestä opettajan roolista irtautuminen.
Keskusteleva opetus vaatii monenlaisten vakiintuneiden tapojen ja rakenteiden muutosta, avointa suhtautumista erilaisiin mielipiteisiin sekä opettajan asennoitumista kanssakeskustelijan rooliin ja dialogiseen opetustyyliin. Pedagogisen filosofoinnin havaittiin kuitenkin sopivan hyvin osaksi yhteiskuntaopin opetusta. Keskusteleva opetus voi olla luonteva osa oppisisältöjen käsittelyä. Filosofointi voi olla tapa tuoda keskustelu- ja ajattelutaitojen harjoittelua käytäntöön ja yhteiskuntaopin opetukseen ja auttaa näin saavuttamaan demokratiakasvatuksen tavoitteita itsenäisesti ajattelevien, kriittisten ja muiden näkökulmia ymmärtämään pyrkivien kansalaisten kasvattamisesta.