Ulkopuolisen hallitusjäsenen vaikutus pk-yrityksen menestykseen
Huittinen, Daniel (2018)
Huittinen, Daniel
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-09-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809192561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201809192561
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tutkielman otsikon mukaisesti ulkopuolisen hallitusjäsenen vaikutusta pk-yrityksen menestykseen. Kiinnostus ulkopuolisiin hallitusjäseniin on lisääntynyt erityisesti 2000-luvulla erilaisten skandaalien myötä ja tarve paremmalle omistajaohjaukselle on kasvanut vauhdilla ympäri maailmaa. Myös pk-yritysten kohdalla keskustelu hyvän hallinnoinnin aikaansaamiseksi on lisääntynyt huomattavasti. Nykypäivänä Tampereen kauppakamarin ja hallituspartnerit ry:n vuodesta 2005 lähtien kouluttamia hallitusammattilaisia on jopa 7700 henkilöä. Ulkopuolisilla hallitusjäsenillä on nähty olevan merkittävä rooli eri hallitustehtävien toteuttamisessa. Vaikka tutkimus erityisesti pk-yrityksiin liittyen onkin vielä aluillaan, on joitakin tutkimuksia ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk- yrityksen suorituskyvyn välisestä yhteydestä julkaistu. Aihealueeseen liittyvässä tutkimuksessa on myös löydetty viitteitä ulkopuolisten hallitusjäsenten tuomasta lisäarvosta hallitustyöskentelyyn erilaisten hallitustehtävien kautta. Täten on mielenkiintoista tutkia, miten suomalaisessa pk-yrityskontekstissa ulkopuoliset hallitusjäsenet ovat tuoneet lisäarvoa yrityksille, joissa he toimivat.
Aihetta lähestytään tutkimalla ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk-yrityksen kannattavuuden välistä yhteyttä sekä ulkopuolisten hallitusjäsenten tuomaa lisäarvoa eri hallituksen tehtävissä. Teoreettisessa osiossa tutustutaan aihealueen teoreettisiin lähtökohtiin, aiempaan kirjallisuuteen ulkopuolisten hallitusjäsenten rooleista ja lisäarvosta pk-yritykselle ja esitellään aiempia tutkimuksia ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk-yrityksen suorituskyvyn välisestä yhteydestä. Aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostetaan neljä hypoteesia, joita testataan tilastollisin menetelmin regressioanalyysin avulla tutkielman empiirisessä osiossa. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty puhelinhaastatteluiden avulla suomalaisten pk-yritysten hallitusten puheenjohtajilta.
Tulosten perusteella ulkopuolisten hallitusjäsenten suhteellisella osuudella hallituksessa ei ole suoraa tilastollista vaikutusta pk-yrityksen kannattavuuteen. Sen sijaan ulkopuolisen hallitusjäsenen lisäarvoa koskevan kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta ulkopuolisten hallitusjäsenten luoneen lisäarvoa hallituksen eri tehtävissä.
Aihetta lähestytään tutkimalla ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk-yrityksen kannattavuuden välistä yhteyttä sekä ulkopuolisten hallitusjäsenten tuomaa lisäarvoa eri hallituksen tehtävissä. Teoreettisessa osiossa tutustutaan aihealueen teoreettisiin lähtökohtiin, aiempaan kirjallisuuteen ulkopuolisten hallitusjäsenten rooleista ja lisäarvosta pk-yritykselle ja esitellään aiempia tutkimuksia ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk-yrityksen suorituskyvyn välisestä yhteydestä. Aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostetaan neljä hypoteesia, joita testataan tilastollisin menetelmin regressioanalyysin avulla tutkielman empiirisessä osiossa. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty puhelinhaastatteluiden avulla suomalaisten pk-yritysten hallitusten puheenjohtajilta.
Tulosten perusteella ulkopuolisten hallitusjäsenten suhteellisella osuudella hallituksessa ei ole suoraa tilastollista vaikutusta pk-yrityksen kannattavuuteen. Sen sijaan ulkopuolisen hallitusjäsenen lisäarvoa koskevan kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta ulkopuolisten hallitusjäsenten luoneen lisäarvoa hallituksen eri tehtävissä.