Läheisten selviytymistä helpottavat ja kuormittavat tekijät potilaan tehohoitojakson jälkeen
Partanen, Anne; Suvanto, Johanna (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Partanen, Anne
Suvanto, Johanna
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282100
Tiivistelmä
Kriittinen sairastuminen ja siihen liittyvä tehohoidon tarve on äkillinen ja ennalta-arvaamaton tilanne, jonka kuka tahansa saattaa joutua kokemaan. Kriittisen sairauden tai vastaavan kaltaisen yllättävän tilanteen kohtaaminen on kriisi koko perheelle ja aiheuttaa muutoksia arkielämään monin tavoin. Kansallinen tutkimusnäyttö täysi-ikäisen tehohoidossa olleen potilaan läheisten selviytymisestä on niukkaa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on esitetty tarve tutkia lisää kriittisen sairauden kohdanneiden potilaiden läheisiä sekä tekijöitä, jotka helpottavat heidän selviytymistään.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata läheisten selviytymistä helpottavia ja kuormittavia tekijöitä täysi-ikäisen potilaan tehohoitojakson jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on saadun tiedon avulla lisätä ymmärrystä läheisten selviytymisestä sekä kehittää läheisten selviytymistä helpottavia menetelmiä tehohoidon aikana ja sen jälkeen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin vapaamuotoisin kirjoituksin sähköpostitse ja kirjeitse osallistujilta (N=12), joilla oli omakohtainen kokemus kohteena olevasta ilmiöstä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että läheisten selviytymistä helpottavia tekijöitä olivat lähipiiriltä ja ammattilaiselta saatu tuki, potilaan arjessa eläminen, kyky selviytyä, oman jaksamisen turvaaminen sekä sopeutuminen takaisin arkielämään. Läheisten selviytymistä kuormittavia tekijöitä olivat tunnereaktioista aiheutunut elämisen vaikeus, pelot ja epätietoisuus, riittämätön tuki, lisääntyneiden velvollisuuksien taakka sekä ongelmat palveluprosessissa.
Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä läheisten selviytymiseen liittyvistä subjektiivisista tekijöistä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että läheisten selviytymisen tulisi olla tavoitteena jo potilaan hoitoprosessissa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös kehitettäessä läheisten selviytymistä helpottavia menetelmiä tehohoidon aikana ja sen jälkeen, kuten esimerkiksi läheisille suunnattuja palveluja, jälkipoliklinikan toimintaa, hoitoprosesseja ja palvelukokonaisuuksia sekä suunniteltaessa hoitohenkilökunnan ja opiskelijoiden koulutusta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata läheisten selviytymistä helpottavia ja kuormittavia tekijöitä täysi-ikäisen potilaan tehohoitojakson jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on saadun tiedon avulla lisätä ymmärrystä läheisten selviytymisestä sekä kehittää läheisten selviytymistä helpottavia menetelmiä tehohoidon aikana ja sen jälkeen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin vapaamuotoisin kirjoituksin sähköpostitse ja kirjeitse osallistujilta (N=12), joilla oli omakohtainen kokemus kohteena olevasta ilmiöstä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että läheisten selviytymistä helpottavia tekijöitä olivat lähipiiriltä ja ammattilaiselta saatu tuki, potilaan arjessa eläminen, kyky selviytyä, oman jaksamisen turvaaminen sekä sopeutuminen takaisin arkielämään. Läheisten selviytymistä kuormittavia tekijöitä olivat tunnereaktioista aiheutunut elämisen vaikeus, pelot ja epätietoisuus, riittämätön tuki, lisääntyneiden velvollisuuksien taakka sekä ongelmat palveluprosessissa.
Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä läheisten selviytymiseen liittyvistä subjektiivisista tekijöistä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että läheisten selviytymisen tulisi olla tavoitteena jo potilaan hoitoprosessissa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös kehitettäessä läheisten selviytymistä helpottavia menetelmiä tehohoidon aikana ja sen jälkeen, kuten esimerkiksi läheisille suunnattuja palveluja, jälkipoliklinikan toimintaa, hoitoprosesseja ja palvelukokonaisuuksia sekä suunniteltaessa hoitohenkilökunnan ja opiskelijoiden koulutusta.