Opettajan pedagogisen auktoriteetin rakentuminen : näkökulmia auktoriteettiin nykypäivän koulussa
Heikinmäki, Ruut (2018)
Heikinmäki, Ruut
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805291789
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokeneiden luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä opettajan pedagogisesta auktoriteetista. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista on toimiva opettajan auktoriteetti nykypäivän koulussa ja miten konstruktivistinen oppimiskäsitys liittyy käsityksiin opettajan auktoriteettiasemasta. Laajempaa kuvaa antamaan tutkimus esittelee myös yleisemmin opettajan auktoriteettiasemaa ja sen muutosta suomalaisen kouluhistorian aikana.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sitä määrittää fenomenografinen tutkimusote, joka tutkii ihmisten käsityksiä. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluilla. Haastateltavista kolme oli kokeneita luokanopettajia ja kolme luokanopettaja-opiskelijoita. Kokeneet opettajat työskentelivät tamperelaisissa alakouluissa, ja luokanopettajaopiskelijat kerättiin Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoista. Tutkittavat valittiin vapaaehtoisuuteen perustuen sekä harkinnanvaraista otantaa käyttäen.
Aineisto analysoitiin fenomenografisesti, ja sen tuloksena syntyi neljä kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat opettajan pedagogista auktoriteettia. Kuvauskategoriat muodostavat tämän tutkimuksen päätulokset. Tutkimus osoitti, että opettajan pedagoginen auktoriteetti koostuu ammattitaidosta ja koke-muksesta, lämpimästä vuorovaikutuksesta, vuorovaikutustilanteiden säätelystä sekä aidosta persoonasta. Jokainen kategoria kuvaa omaa erillistä ja olennaista puolta opettajan pedagogisesta auktoriteetista, eikä niitä voida siksi asettaa tärkeysjärjestykseen tai irrottaa toisistaan. Nykypäivän kouluissa toimiva pedagoginen auktoriteetti perustuu opettajan ja oppilaan väliseen lämpimään vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön. Pedagogiseen auktoriteettiin kuuluu kuitenkin myös opettajan johtajuus sekä kyky kontrolloida ja rajoittaa erilaisia tilanteita. Pedagogisen auktoriteetin perustana ovat opettajan oma ammattitaito ja kokemus sekä opettajan uskallus tehdä työtä aidosti omana itsenään.
Tällä hetkellä vallalla oleva oppimiskäsitys, konstruktivismi näkyi haastateltavien käsityksissä opettajan pedagogisesta auktoriteetista. Nykypäivän opettaja ei ole enää kaikkitietävä, ehdoton auktoriteetti. Sen sijaan opettajan tehtävänä on toimia yhdessä oppilaiden kanssa ja heidän lähtökohdistaan käsin. Oppiminen on aktiivista toimintaa, jossa tietoa rakennetaan yhdessä etsien ja tutkien. Nämä näkemykset ovat yhtenäisiä opettajan pedagogisen auktoriteetin sekä konstruktivistisen oppimiskäsityksen kanssa. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ei ota selvästi kantaa opettajan auktoriteetin kontrolloivaan puoleen, joka tämän tutkimuksen mukaan on edelleen tärkeä osa koulujen todellisuutta sekä opettajan auktoriteettia. Konstruktivismi onkin erityisesti opetuksen teoria, jolloin kysymykset opettajan johtoasemasta jäävät vähemmälle huomiolle. Vaikka konstruktivistiset ajatukset usein tähtäävät opettajan kaikkitietävyyden ja yksinvaltiuden purkamiseen, eivät ne välttämättä sulje pois opettajan johtoaseman tarvetta. Realistisesti toteutettu konstruktivismi ei kiellä opettajan auktoriteettiasemaa, ja nykypäivän opettaja voi ystävällismielisen sekä osallistavan toiminnan kautta saavuttaa pedagogisen auktoriteettiaseman koululuokassa.
Tutkimus osoitti, että opettajan auktoriteetin perusta on aiempaa enemmän luottamuksellisessa sekä vuorovaikutteisessa opettaja-oppilassuhteessa eikä opettajan yksiselitteisessä johtoasemassa. Auktoriteettia tarvitaan edelleen muun muassa oppilaiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Lisäksi auktoriteetin olemassaolo edistää tarkoituksenmukaisen yhteistoiminnan sekä demokraattisen yhteiskunnan arvoja.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sitä määrittää fenomenografinen tutkimusote, joka tutkii ihmisten käsityksiä. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluilla. Haastateltavista kolme oli kokeneita luokanopettajia ja kolme luokanopettaja-opiskelijoita. Kokeneet opettajat työskentelivät tamperelaisissa alakouluissa, ja luokanopettajaopiskelijat kerättiin Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoista. Tutkittavat valittiin vapaaehtoisuuteen perustuen sekä harkinnanvaraista otantaa käyttäen.
Aineisto analysoitiin fenomenografisesti, ja sen tuloksena syntyi neljä kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat opettajan pedagogista auktoriteettia. Kuvauskategoriat muodostavat tämän tutkimuksen päätulokset. Tutkimus osoitti, että opettajan pedagoginen auktoriteetti koostuu ammattitaidosta ja koke-muksesta, lämpimästä vuorovaikutuksesta, vuorovaikutustilanteiden säätelystä sekä aidosta persoonasta. Jokainen kategoria kuvaa omaa erillistä ja olennaista puolta opettajan pedagogisesta auktoriteetista, eikä niitä voida siksi asettaa tärkeysjärjestykseen tai irrottaa toisistaan. Nykypäivän kouluissa toimiva pedagoginen auktoriteetti perustuu opettajan ja oppilaan väliseen lämpimään vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön. Pedagogiseen auktoriteettiin kuuluu kuitenkin myös opettajan johtajuus sekä kyky kontrolloida ja rajoittaa erilaisia tilanteita. Pedagogisen auktoriteetin perustana ovat opettajan oma ammattitaito ja kokemus sekä opettajan uskallus tehdä työtä aidosti omana itsenään.
Tällä hetkellä vallalla oleva oppimiskäsitys, konstruktivismi näkyi haastateltavien käsityksissä opettajan pedagogisesta auktoriteetista. Nykypäivän opettaja ei ole enää kaikkitietävä, ehdoton auktoriteetti. Sen sijaan opettajan tehtävänä on toimia yhdessä oppilaiden kanssa ja heidän lähtökohdistaan käsin. Oppiminen on aktiivista toimintaa, jossa tietoa rakennetaan yhdessä etsien ja tutkien. Nämä näkemykset ovat yhtenäisiä opettajan pedagogisen auktoriteetin sekä konstruktivistisen oppimiskäsityksen kanssa. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ei ota selvästi kantaa opettajan auktoriteetin kontrolloivaan puoleen, joka tämän tutkimuksen mukaan on edelleen tärkeä osa koulujen todellisuutta sekä opettajan auktoriteettia. Konstruktivismi onkin erityisesti opetuksen teoria, jolloin kysymykset opettajan johtoasemasta jäävät vähemmälle huomiolle. Vaikka konstruktivistiset ajatukset usein tähtäävät opettajan kaikkitietävyyden ja yksinvaltiuden purkamiseen, eivät ne välttämättä sulje pois opettajan johtoaseman tarvetta. Realistisesti toteutettu konstruktivismi ei kiellä opettajan auktoriteettiasemaa, ja nykypäivän opettaja voi ystävällismielisen sekä osallistavan toiminnan kautta saavuttaa pedagogisen auktoriteettiaseman koululuokassa.
Tutkimus osoitti, että opettajan auktoriteetin perusta on aiempaa enemmän luottamuksellisessa sekä vuorovaikutteisessa opettaja-oppilassuhteessa eikä opettajan yksiselitteisessä johtoasemassa. Auktoriteettia tarvitaan edelleen muun muassa oppilaiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Lisäksi auktoriteetin olemassaolo edistää tarkoituksenmukaisen yhteistoiminnan sekä demokraattisen yhteiskunnan arvoja.