Yleisen kirjaston ja peruskoulun yhteistyö : jaetun asiantuntijuuden toteutuminen Pirkkalassa
Sillanpää, Jasmiina (2018)
Sillanpää, Jasmiina
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805221757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805221757
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin minkälaisia ammatillisen yhteistyön kokeiluja Pirkkalan kirjaston ja peruskoulujen monilukutaidon opettamisen ympärille muodostettu hanke tuotti, ja miten jaettu asiantuntijuus näissä yhteistyöprojekteissa toteutui. Jaetulla asiantuntijuudella tarkoitetaan kirjastonhoitajan ja opettajan välistä tiivistä ja tavoitteellista yhteistyötä, joka voisi luoda uudenlaisen mallin monilukutaitojen opetukselle peruskouluissa.
Tutkielma laadittiin Pirkkalan kunnankirjaston toimeksiannosta ja työn tavoitteena oli kerätä tietoa tutkimuksen kohteena olevista kirjastonhoitajan ja opettajien yhteistyönä toteuttamista yhdeksästä yhteistyöprojektista, joissa jaetun asiantuntijuuden avulla pyrittiin jalkauttamaan monilukutaidot osaksi luokkaopetusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös opettajien ja kirjastonhoitajan esille nostamia projektikohtaisia haasteita, mahdollisuuksia, heikkouksia ja vahvuuksia, projektien jatkokehittelymahdollisuuksia, sekä yhteistyön hyviä käytäntöjä niin kirjaston, kuin koulunkin näkökulmasta. Tämän laadulliseen tutkimukseen näkökulmaksi valikoitui tapaustutkimus ja tutkimusaineistoni keräsin sähköpostihaastatteluiden ja havainnoinnin keinoin.
Tutkimustuloksissa nähdään jaetun asiantuntijuuden toteutuneen jokaisessa yhteistyöprojektissa, ja että projektit olivat jaettavissa kahteen ryhmään sen mukaan, kuinka syväksi yhteistyö muodostui. Huomionarvoista on, ettei syvällinen yhteistyö opettajan ja kirjastonhoitajan välillä ole itseisarvo, vaan onnistuneeksi koettiin projektit, joista oppilaat eniten hyötyivät. Tutkimus paljasti projektien jakautumisen suoran yhteyden projekteihin osallistuneiden lasten ikien kanssa. Projekteissa joihin osallistuivat nuorimmat lapset, yhteistyö jäi pinnallisemmaksi kuin niissä projekteissa, joihin vanhimmat lapset osallistuivat.
Tutkimuksessa näkyväksi tuli myös se, että vaikka molemminpuolista halua yhteistyölle on, uhkaa kiire hyvin suunniteltujen yhteistyöprojektien toteuttamista. Kirjastonhoitaja ja opettajat pitivät koulun ja kirjaston yhteistyötä jo lähtökohtaisesti luonnollisena ja toivoivat yhteistyömuotojen kehittyvän edelleen.
Tutkimustulosten perusteella vastaavissa kirjaston ja koulun jaetun asiantuntijuuden projekteissa olisi erityistä huomiota kiinnitettävä projektin rajaukseen, osallistuvien oppilaiden ikiin sekä yhteissuunnitteluun heti projektin alussa. Kirjaston olisi hyvä pitää yllä aktiivista kommunikaatioyhteyttä kouluihin sekä tehtävä osaamisensa ja tarjoamansa palvelut opettajille näkyviksi, sillä mitä tarkemmin kirjastosta osataan tarjota opettajien työtaakkaa helpottavia mahdollisuuksia, sitä todennäköisemmin opettajat yhteistyöhön myös jatkossa tarttuvat.
Tutkielma laadittiin Pirkkalan kunnankirjaston toimeksiannosta ja työn tavoitteena oli kerätä tietoa tutkimuksen kohteena olevista kirjastonhoitajan ja opettajien yhteistyönä toteuttamista yhdeksästä yhteistyöprojektista, joissa jaetun asiantuntijuuden avulla pyrittiin jalkauttamaan monilukutaidot osaksi luokkaopetusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös opettajien ja kirjastonhoitajan esille nostamia projektikohtaisia haasteita, mahdollisuuksia, heikkouksia ja vahvuuksia, projektien jatkokehittelymahdollisuuksia, sekä yhteistyön hyviä käytäntöjä niin kirjaston, kuin koulunkin näkökulmasta. Tämän laadulliseen tutkimukseen näkökulmaksi valikoitui tapaustutkimus ja tutkimusaineistoni keräsin sähköpostihaastatteluiden ja havainnoinnin keinoin.
Tutkimustuloksissa nähdään jaetun asiantuntijuuden toteutuneen jokaisessa yhteistyöprojektissa, ja että projektit olivat jaettavissa kahteen ryhmään sen mukaan, kuinka syväksi yhteistyö muodostui. Huomionarvoista on, ettei syvällinen yhteistyö opettajan ja kirjastonhoitajan välillä ole itseisarvo, vaan onnistuneeksi koettiin projektit, joista oppilaat eniten hyötyivät. Tutkimus paljasti projektien jakautumisen suoran yhteyden projekteihin osallistuneiden lasten ikien kanssa. Projekteissa joihin osallistuivat nuorimmat lapset, yhteistyö jäi pinnallisemmaksi kuin niissä projekteissa, joihin vanhimmat lapset osallistuivat.
Tutkimuksessa näkyväksi tuli myös se, että vaikka molemminpuolista halua yhteistyölle on, uhkaa kiire hyvin suunniteltujen yhteistyöprojektien toteuttamista. Kirjastonhoitaja ja opettajat pitivät koulun ja kirjaston yhteistyötä jo lähtökohtaisesti luonnollisena ja toivoivat yhteistyömuotojen kehittyvän edelleen.
Tutkimustulosten perusteella vastaavissa kirjaston ja koulun jaetun asiantuntijuuden projekteissa olisi erityistä huomiota kiinnitettävä projektin rajaukseen, osallistuvien oppilaiden ikiin sekä yhteissuunnitteluun heti projektin alussa. Kirjaston olisi hyvä pitää yllä aktiivista kommunikaatioyhteyttä kouluihin sekä tehtävä osaamisensa ja tarjoamansa palvelut opettajille näkyviksi, sillä mitä tarkemmin kirjastosta osataan tarjota opettajien työtaakkaa helpottavia mahdollisuuksia, sitä todennäköisemmin opettajat yhteistyöhön myös jatkossa tarttuvat.