Elämänmuutokset ja itsearvioitu masentuneisuus alle 12-vuotiailla lapsilla
Talja, Tiina (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Talja, Tiina
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211748
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetettävä tieteellinen artikkeli: ”Elämänmuutokset ja itsearvioitu masentuneisuus 4. ja 5. luokan oppilailla – Kouluterveyskysely”. Artikkelin kirjoittajina olivat Tiina Talja, Anja Rantanen, Anna-Maija Koivisto ja Katja Joronen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaiden itsearvioidun masentuneisuuden yleisyyttä sekä selvittää miten taustatekijät ja elämänmuutokset olivat yhteydessä itsearvioituun masentuneisuuteen. Aineistona käytettiin Kouluterveyskyselyn 2017 Suomessa asuvien peruskoulun 4.- ja 5.-luokkalaisten (N=95725) vastauksia. Vastausaktiivisuus oli noin 80 %. Masentuneisuutta kysyttiin MFQ-mittarista (The Moods and Feelings Questionnaire) muodostettujen väittämien avulla ja elämänmuutoksina tarkasteltiin kuutta tavallista tapahtumaa lasten elämässä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan itsearvioitua masentuneisuutta esiintyi lähes 13 % vastaajista. Masentuneisuutta oli enemmän niillä oppilailla, jotka asuivat vain toisen vanhemman luona tai eivät asuneet vanhempiensa kanssa lainkaan. Myös ulkomaalainen syntyperä oli yhteydessä masentuneisuuteen. Koetut elämänmuutokset sekä elämänmuutosten kasaantuminen lisäsivät lasten masentuneisuutta.
Tutkielman toinen osa on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata elämänmuutosten yhteyttä alle 12-vuotiaiden lasten masennukseen ja itsearvioituun masentuneisuuteen. Katsauksen tiedonhaku tehtiin suomalaisessa sekä useissa kansainvälisissä tietokannoissa ja sitä täydennettiin manuaalihakuna. Katsaukseen valittiin 22 artikkelia ja neljä katsausta, jotka oli tehty Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tai Australiassa.
Aineiston analyysi toteutettiin poimimalla aineistosta ilmaisuja, jotka kuvasivat lapsen masentuneisuuteen yhteydessä olevia elämänmuutoksia ja taustatekijöitä. Samankaltaiset ilmaisut ryhmiteltiin ja niistä muodostui kolme teemaa, jotka nimettiin taustatekijöiksi, elämänmuutoksiksi ja menetyksiksi.
Katsauksen tulosten mukaan masentuneisuuteen yhteydessä olevia taustatekijöitä olivat perheen heikko taloudellinen aseman ja vanhempien työttömyys, muu perherakenne kuin ydinperhe sekä lapsen ulkomaalaistaustaisuus. Masentuneisuuteen yhteydessä olevia elämänmuutoksia olivat lapsen itsensä tai vanhemman sairastuminen sekä vanhempien eroon ja uusperheen muodostumiseen liittyvät tekijät. Masentuneisuuteen yhteydessä olevat menetykset liittyivät läheisten tai vanhempien kuolemaan tai läheisten ihmissuhteiden katkeamiseen. Lasten masentuneisuuteen yhteydessä olevat elämänmuutokset ovat hyvin tavallisia tapahtumia, joita useat lapset kokevat vuosittain. Masennusoireita kartoitettaessa tulisikin kysyä lapselta myös tämän kokemista elämänmuutoksista.
Tutkimustulosten mukaan itsearvioitua masentuneisuutta esiintyi lähes 13 % vastaajista. Masentuneisuutta oli enemmän niillä oppilailla, jotka asuivat vain toisen vanhemman luona tai eivät asuneet vanhempiensa kanssa lainkaan. Myös ulkomaalainen syntyperä oli yhteydessä masentuneisuuteen. Koetut elämänmuutokset sekä elämänmuutosten kasaantuminen lisäsivät lasten masentuneisuutta.
Tutkielman toinen osa on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata elämänmuutosten yhteyttä alle 12-vuotiaiden lasten masennukseen ja itsearvioituun masentuneisuuteen. Katsauksen tiedonhaku tehtiin suomalaisessa sekä useissa kansainvälisissä tietokannoissa ja sitä täydennettiin manuaalihakuna. Katsaukseen valittiin 22 artikkelia ja neljä katsausta, jotka oli tehty Pohjois-Amerikassa, Euroopassa tai Australiassa.
Aineiston analyysi toteutettiin poimimalla aineistosta ilmaisuja, jotka kuvasivat lapsen masentuneisuuteen yhteydessä olevia elämänmuutoksia ja taustatekijöitä. Samankaltaiset ilmaisut ryhmiteltiin ja niistä muodostui kolme teemaa, jotka nimettiin taustatekijöiksi, elämänmuutoksiksi ja menetyksiksi.
Katsauksen tulosten mukaan masentuneisuuteen yhteydessä olevia taustatekijöitä olivat perheen heikko taloudellinen aseman ja vanhempien työttömyys, muu perherakenne kuin ydinperhe sekä lapsen ulkomaalaistaustaisuus. Masentuneisuuteen yhteydessä olevia elämänmuutoksia olivat lapsen itsensä tai vanhemman sairastuminen sekä vanhempien eroon ja uusperheen muodostumiseen liittyvät tekijät. Masentuneisuuteen yhteydessä olevat menetykset liittyivät läheisten tai vanhempien kuolemaan tai läheisten ihmissuhteiden katkeamiseen. Lasten masentuneisuuteen yhteydessä olevat elämänmuutokset ovat hyvin tavallisia tapahtumia, joita useat lapset kokevat vuosittain. Masennusoireita kartoitettaessa tulisikin kysyä lapselta myös tämän kokemista elämänmuutoksista.