"Hevonen on vähän niinku tehty karvaseks noilla viivoilla." : normaali- ja steinerkoulun 6. vuosiluokan oppilaat tulkitsevat taidekuvia
Kärki, Laura (2018)
Kärki, Laura
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805211735
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten steinerkoulun ja normaalikoulun 6. luokan oppilaat tarkastelevat ja tulkitsevat taidekuvia. Tutkimuksessa vertaillaan kahden pedagogisesti ja didaktisesti erilaisen koulun kuvataidekasvatuksen vaikutuksia oppilaiden taidekuvan tulkinnan taitoihin.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli: ”Miten pedagogisesti ja didaktisesti eri tavalla toteutettu kuvataidekasvatus ilmenee 6. vuosiluokan oppilaan taidekuvan tarkastelun ja tulkinnan taidoissa verraten normaalikoulun oppilasta steinerkoulun oppilaaseen?” Tarkentava tutkimuskysymys oli: ”Miten normaali- ja steinerkoulun 6. vuosiluokan oppilaat tarkastelevat ja tulkitsevat taidekuvaa sen välittämän viestin, tunnelman ja todenmukaisuuden näkökulmasta peilaten heidän kehitystasoaan Parsonsin (1989) ja Housenin (1983) kuvan tulkinnan kehityksen teorioihin?”
Tämän tapaustutkimuksen perusjoukoksi valikoitiin erään itä-suomalaisen normaalikoulun ja suomalaisen steinerkoulun 6. vuosiluokan oppilaat. Tarkempi tutkimusotos sisälsi kuusi oppilasta molemmista kouluista. Tutkimusotos oli siis kokonaisuudessa kaksitoista oppilasta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelukysymykset oli jaettu kahteen teemaan: taidekuvan tarkastelu ja tulkinta. Haastattelussa selvitettiin taidekuvien tarkastelun osalta ensihuomiota, muita tekijöitä sekä yksityiskohtia. Tulkintaan liittyvissä haastattelukysymyksissä keskityttiin taidekuvan välittämään viestiin, tunnelmaan ja todenmukaisuuteen.
Tutkimuksen tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen teoriapohja rakentui Parsonsin (1989) teoriasta esteettisestä herkkyydestä ja tulkintakyvyn kehittymisestä sekä Housenin (1989) esteettisen kehityksen mallista. Tutkimuksessa käytettiin myös molempien koulujen opetussuunnitelmia suuntaa-antavina asiakirjoina tutkimushenkilöiden saamasta kuvataidekasvatuksesta. Opetushallitus laati perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuonna 2014 ja se otettiin käytäntöön suomalaisissa peruskouluissa vuoden 2016 syyslukukauden alussa. Sama opetussuunnitelma ja perusopetuslaki määrittävät molempien tutkimuskoulujeni kuvataiteen opetusta, tavoitteita ja arviointia. Steinerkouluilla on kuitenkin oma steinerpedagoginen kasvatusfilosofiansa, joka näkyy käytännön opetuksessa.
Tutkimuksen tutkimustuloksista oli huomattavissa, että steinerkoulun oppilaat tulkitsivat taidekuvia hieman normaalikoulun oppilaita alemmalla kuvallisen tulkinnan kehitystasolla. Selittävänä tekijänä löytyi steinerkoulun opetuksen oppikirjattomuus. Steinerkoulun oppilaat tarkastelivat ja tulkitsivat harvemmin kouluarjessaan kulttuurihistoriallisia taidekuvia normaalikoulun oppilaisiin verrattuna. Steinerpedagoginen kuvataidekasvatus myös korostaa enemmän oppilaiden omista ja muiden luokkatovereiden tekemistä taidekuvista puhumista. Aineistosta oli löydettävissä taidekuvan tulkinnallisten taitojen osalta sekä keskivertoa heikompia että vahvempia oppilaita. Tutkimuksen tuloksista oli pääteltävissä, että molempien koulujen oppilaat olivat aiemminkin tarkastelleet taidekuvia. Varsinainen taidekuvien tulkinta jäi kuitenkin suhteellisen pinnalliseksi, mikä selittyy vielä keskeneräisellä kehityksellä sekä oppilaiden iällä.
Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli: ”Miten pedagogisesti ja didaktisesti eri tavalla toteutettu kuvataidekasvatus ilmenee 6. vuosiluokan oppilaan taidekuvan tarkastelun ja tulkinnan taidoissa verraten normaalikoulun oppilasta steinerkoulun oppilaaseen?” Tarkentava tutkimuskysymys oli: ”Miten normaali- ja steinerkoulun 6. vuosiluokan oppilaat tarkastelevat ja tulkitsevat taidekuvaa sen välittämän viestin, tunnelman ja todenmukaisuuden näkökulmasta peilaten heidän kehitystasoaan Parsonsin (1989) ja Housenin (1983) kuvan tulkinnan kehityksen teorioihin?”
Tämän tapaustutkimuksen perusjoukoksi valikoitiin erään itä-suomalaisen normaalikoulun ja suomalaisen steinerkoulun 6. vuosiluokan oppilaat. Tarkempi tutkimusotos sisälsi kuusi oppilasta molemmista kouluista. Tutkimusotos oli siis kokonaisuudessa kaksitoista oppilasta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelukysymykset oli jaettu kahteen teemaan: taidekuvan tarkastelu ja tulkinta. Haastattelussa selvitettiin taidekuvien tarkastelun osalta ensihuomiota, muita tekijöitä sekä yksityiskohtia. Tulkintaan liittyvissä haastattelukysymyksissä keskityttiin taidekuvan välittämään viestiin, tunnelmaan ja todenmukaisuuteen.
Tutkimuksen tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen teoriapohja rakentui Parsonsin (1989) teoriasta esteettisestä herkkyydestä ja tulkintakyvyn kehittymisestä sekä Housenin (1989) esteettisen kehityksen mallista. Tutkimuksessa käytettiin myös molempien koulujen opetussuunnitelmia suuntaa-antavina asiakirjoina tutkimushenkilöiden saamasta kuvataidekasvatuksesta. Opetushallitus laati perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuonna 2014 ja se otettiin käytäntöön suomalaisissa peruskouluissa vuoden 2016 syyslukukauden alussa. Sama opetussuunnitelma ja perusopetuslaki määrittävät molempien tutkimuskoulujeni kuvataiteen opetusta, tavoitteita ja arviointia. Steinerkouluilla on kuitenkin oma steinerpedagoginen kasvatusfilosofiansa, joka näkyy käytännön opetuksessa.
Tutkimuksen tutkimustuloksista oli huomattavissa, että steinerkoulun oppilaat tulkitsivat taidekuvia hieman normaalikoulun oppilaita alemmalla kuvallisen tulkinnan kehitystasolla. Selittävänä tekijänä löytyi steinerkoulun opetuksen oppikirjattomuus. Steinerkoulun oppilaat tarkastelivat ja tulkitsivat harvemmin kouluarjessaan kulttuurihistoriallisia taidekuvia normaalikoulun oppilaisiin verrattuna. Steinerpedagoginen kuvataidekasvatus myös korostaa enemmän oppilaiden omista ja muiden luokkatovereiden tekemistä taidekuvista puhumista. Aineistosta oli löydettävissä taidekuvan tulkinnallisten taitojen osalta sekä keskivertoa heikompia että vahvempia oppilaita. Tutkimuksen tuloksista oli pääteltävissä, että molempien koulujen oppilaat olivat aiemminkin tarkastelleet taidekuvia. Varsinainen taidekuvien tulkinta jäi kuitenkin suhteellisen pinnalliseksi, mikä selittyy vielä keskeneräisellä kehityksellä sekä oppilaiden iällä.