"Ainakin osaksi journalismia" : Noin viikon uutisten lajityyppi nuorten katsojien silmin
Kerola, Päivi (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Kerola, Päivi
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805141671
Tiivistelmä
Yle esitti vuosina 2014–2017 Noin viikon uutisia, viikoittaista television ajankohtaissatiiria, jonka tärkeimpiä aiheita olivat yhteiskunnalliset uutiset. Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on, millaiseksi Noin viikon uutisia katsovat nuoret aikuiset määrittelevät ohjelman lajityypin. Olen kiinnostunut siitä, miten katsojien käsitykset ohjelmasta vertautuvat journalismin yleisiin määritelmiin.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu pääosin journalismin viihteellistymistä, tv-satiireja sekä genretutkimusta koskevasta kirjallisuudesta. Empiirinen aineisto on tuotettu kahdessa ryhmäkeskustelussa, joissa katsottiin jakso Noin viikon uutisia. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä seitsemän ihmistä. Aineisto on analysoitu teemoitellen.
Tutkimuksen perusteella katsojat kokevat Noin viikon uutiset ensisijaisesti viihdeohjelmaksi ja he katsovat sitä viihtyäkseen. Ohjelma henkilöityy voimakkaasti juontajaansa. Kuitenkin myös tuoreen, paikkansapitävän tiedon välittäminen nähdään ohjelman olennaiseksi piirteeksi. Aiheilta odotetaan ajankohtaisuutta. Poliitikkojen humoristinen arvostelu on katsojien mielestä Noin viikon uutisten keskeisintä sisältöä, sen sijaan mediakritiikkiä he löysivät ohjelmasta vain vähän. Katsojat eivät usko, että Noin viikon uutiset käsittelisi kaikkia aiheita tasapuolisesti. Siitä huolimatta he pitävät ohjelmaa jossain määrin journalistisena.
Tutkielman päätelmänä on, että Noin viikon uutisia voi pitää ainakin osittain journalistisena ohjelmana. Se mukailee samantyyppisten amerikkalaisten uutissatiirien luomia genrekonventioita. Ulkomaisista esikuvistaan Noin viikon uutiset poikkeaa etenkin siinä, että uutisten tuotantokoneisto ja totuuskäsitys eivät juuri joudu kritiikin kohteeksi.
Monen uutissatiirin tekijät ovat painottaneet, että he eivät tee journalismia. Tutkimuksen perusteella uutissatiirin nuoret katsojat eivät kuitenkaan pidä journalismin rajoja yhtä ahtaina kuin tekijät.
Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu pääosin journalismin viihteellistymistä, tv-satiireja sekä genretutkimusta koskevasta kirjallisuudesta. Empiirinen aineisto on tuotettu kahdessa ryhmäkeskustelussa, joissa katsottiin jakso Noin viikon uutisia. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä seitsemän ihmistä. Aineisto on analysoitu teemoitellen.
Tutkimuksen perusteella katsojat kokevat Noin viikon uutiset ensisijaisesti viihdeohjelmaksi ja he katsovat sitä viihtyäkseen. Ohjelma henkilöityy voimakkaasti juontajaansa. Kuitenkin myös tuoreen, paikkansapitävän tiedon välittäminen nähdään ohjelman olennaiseksi piirteeksi. Aiheilta odotetaan ajankohtaisuutta. Poliitikkojen humoristinen arvostelu on katsojien mielestä Noin viikon uutisten keskeisintä sisältöä, sen sijaan mediakritiikkiä he löysivät ohjelmasta vain vähän. Katsojat eivät usko, että Noin viikon uutiset käsittelisi kaikkia aiheita tasapuolisesti. Siitä huolimatta he pitävät ohjelmaa jossain määrin journalistisena.
Tutkielman päätelmänä on, että Noin viikon uutisia voi pitää ainakin osittain journalistisena ohjelmana. Se mukailee samantyyppisten amerikkalaisten uutissatiirien luomia genrekonventioita. Ulkomaisista esikuvistaan Noin viikon uutiset poikkeaa etenkin siinä, että uutisten tuotantokoneisto ja totuuskäsitys eivät juuri joudu kritiikin kohteeksi.
Monen uutissatiirin tekijät ovat painottaneet, että he eivät tee journalismia. Tutkimuksen perusteella uutissatiirin nuoret katsojat eivät kuitenkaan pidä journalismin rajoja yhtä ahtaina kuin tekijät.