Narratiivisen identiteetin rakentuminen työn sisällön muutoksissa : case muuttuvat vakuutuspalvelut
Saarinen, Martta (2017)
Saarinen, Martta
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712112903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712112903
Tiivistelmä
Nykypäivän työelämää luonnehtivat epävarmuus, liikkuvuus, muutos ja murroksellisuus. Erilaiset ulkoiset paineet muutokselle, kuten teknologian kehitys ja toimialarakenteiden muutokset ovat useilla toimialoilla ajankohtaisia ja toimintaa merkittävästi muokkaavia muutoksia. Nykyinen työelämä ja entistä pidemmät työurat vaativat jatkuvaa identiteettien muokkaamista, uudelleen rakentelua ja muovaamista myös saman organisatorisen position sisällä. Erilaisten työelämän muutosten myötä identiteettien muokkaamisesta onkin tullut eräänlainen välttämättömyys.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty narratiivista haastattelua. Tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan tutkimus asemoituu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimuskohteen muodostavat suomalaisen vakuutusalan toimijan työntekijät, joilla työkokemusta vakuutusalan työtehtävistä asiakasrajapinnassa on vähintään kymmenen vuotta. Suomalainen vakuutusala tarjoaa mielenkiintoisen empiirisen kontekstin, sillä toimiala on paraikaa merkittävien koko toimialaa ja sen rakenteita muovaavien muutosten kohteena. Työntekijöiden jakamat narratiivit eli kertomukset työn sisällön muutoksista ja niihin liitetyistä kokemuksista muodostavat tutkimuksen empiirisen aineiston. Narratiivit on analysoitu narratiivisen analyysin avulla hyödyntäen sekä temaattista analyysia että piirteitä rakenteellisesta analyysista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu identiteettitutkimukselle organisaatiotieteissä, narratiiviselle identiteettitutkimukselle sekä identiteettien kokemuksellista välitilaa kuvaavan liminaliteetin tutkimukselle.
Narratiiviset identiteetit kuvaavat, miten rakennamme itseämme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja suhteessa muihin ihmisiin. Narratiivinen identiteetti käsitetään yksilön hetkessä tuottamaksi ja alati muokkautuvaksi käsitykseksi itsestä. Samalla kerrotut narratiivit toimivat keinoina yhdistellä mennyttä ja tulevaa, kokemuksia ja tulkintoja sekä osin ristiriitaisia tai epäselviä kokemuksia yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin ollen narratiivit toimivat ikään kuin sillanrakentajina uusien ja vanhojen identiteettien välillä. Viimeaikaisessa tutkimuskeskustelussa huomio on kiinnittynyt yhä enenevässä määrin vanhojen ja uusien identiteettien väliseen liminaaliin tilaan sekä liminaaleihin välitilassa olemisen kokemuksiin, jotka epävakaassa työelämässä näyttäytyvät varsin moninaisina ja useiden tunteiden värittäminä kokemuksina, käsityksinä sekä tulkintoina itsestä osana omaa työtä.
Tutkimuksessa havaittiin vakuutusalan työntekijöiden työhön kohdistuneen monia muutoksia, jotka osaltaan vaikuttivat tutkittavien henkilöiden kokemukseen omasta työstä ja käsitykseen itsestä osana työskentelyorganisaatiota. Vakuutusalan työntekijöiden identiteetin havaittiin rakentuvan identiteettien välisessä liminaalissa tilassa itsensä kyseenalaistamisen ja reflektoinnin avulla dialogisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisesti konstruoituna. Yksilöstä riippuen liminaliteetin koettu ajallinen kesto ja liminaaleihin kokemuksiin liitetyt tunteet vaihtelivat merkittävästi niissä kertomuksissa, joissa liminaliteettia havaittiin. Näin ollen tutkimus lisää tietämystä työn sisällön muutoksista saman organisatorisen position sisällä ja valaisee identiteetin rakentumista identiteettien välisessä liminaalissa tilassa tarjoten samalla useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty narratiivista haastattelua. Tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan tutkimus asemoituu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimuskohteen muodostavat suomalaisen vakuutusalan toimijan työntekijät, joilla työkokemusta vakuutusalan työtehtävistä asiakasrajapinnassa on vähintään kymmenen vuotta. Suomalainen vakuutusala tarjoaa mielenkiintoisen empiirisen kontekstin, sillä toimiala on paraikaa merkittävien koko toimialaa ja sen rakenteita muovaavien muutosten kohteena. Työntekijöiden jakamat narratiivit eli kertomukset työn sisällön muutoksista ja niihin liitetyistä kokemuksista muodostavat tutkimuksen empiirisen aineiston. Narratiivit on analysoitu narratiivisen analyysin avulla hyödyntäen sekä temaattista analyysia että piirteitä rakenteellisesta analyysista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu identiteettitutkimukselle organisaatiotieteissä, narratiiviselle identiteettitutkimukselle sekä identiteettien kokemuksellista välitilaa kuvaavan liminaliteetin tutkimukselle.
Narratiiviset identiteetit kuvaavat, miten rakennamme itseämme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja suhteessa muihin ihmisiin. Narratiivinen identiteetti käsitetään yksilön hetkessä tuottamaksi ja alati muokkautuvaksi käsitykseksi itsestä. Samalla kerrotut narratiivit toimivat keinoina yhdistellä mennyttä ja tulevaa, kokemuksia ja tulkintoja sekä osin ristiriitaisia tai epäselviä kokemuksia yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin ollen narratiivit toimivat ikään kuin sillanrakentajina uusien ja vanhojen identiteettien välillä. Viimeaikaisessa tutkimuskeskustelussa huomio on kiinnittynyt yhä enenevässä määrin vanhojen ja uusien identiteettien väliseen liminaaliin tilaan sekä liminaaleihin välitilassa olemisen kokemuksiin, jotka epävakaassa työelämässä näyttäytyvät varsin moninaisina ja useiden tunteiden värittäminä kokemuksina, käsityksinä sekä tulkintoina itsestä osana omaa työtä.
Tutkimuksessa havaittiin vakuutusalan työntekijöiden työhön kohdistuneen monia muutoksia, jotka osaltaan vaikuttivat tutkittavien henkilöiden kokemukseen omasta työstä ja käsitykseen itsestä osana työskentelyorganisaatiota. Vakuutusalan työntekijöiden identiteetin havaittiin rakentuvan identiteettien välisessä liminaalissa tilassa itsensä kyseenalaistamisen ja reflektoinnin avulla dialogisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisesti konstruoituna. Yksilöstä riippuen liminaliteetin koettu ajallinen kesto ja liminaaleihin kokemuksiin liitetyt tunteet vaihtelivat merkittävästi niissä kertomuksissa, joissa liminaliteettia havaittiin. Näin ollen tutkimus lisää tietämystä työn sisällön muutoksista saman organisatorisen position sisällä ja valaisee identiteetin rakentumista identiteettien välisessä liminaalissa tilassa tarjoten samalla useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.