”Isikin tykkää luonnosta, se on jotenkin rennompi siellä” : lasten ja nuorten tärkeät luontopaikkakokemukset ja sosiaaliset suhteet
Kolehmainen, Milla (2017)
Kolehmainen, Milla
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711222764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711222764
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten ja nuorten luontopaikkakokemuksia ja niihin liittyviä sosiaalisia suhteita. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että lapsuusajan luontokokemukset vaikuttavat ympäristöasenteiden muotoutumiseen aikuisena ja että lasten suhde ympäristöön on merkittävästi riippuvainen ystävyys- ja perhesuhteista. Tutkimuksessa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: minkälaisia merkittäviä luontopaikkakokemuksia lasten ja nuorten elämästä on tunnistettavissa sekä minkälaisten sosiaalisten suhteiden kautta lapset ja nuoret jäsentävät ympäristöään ja luontopaikkoja.
Tutkimuksen teoreettisena kehikkona toimii humanistis-maantieteelliset paikan ja paikkatunteen käsitteet yhdessä yhteisön ja sosiaalisten suhteiden käsitteiden kanssa. Aineisto koostuu tamperelaisten ja helsinkiläisten viides- ja yhdeksäsluokkalaisten lasten ja nuorten haastatteluista ja karttamerkinnöistä. Aineisto on kerätty MAPOLIS-menetelmällä, joka on kehitetty erityisesti paikkasidosten ja kokemusten tutkimiseen. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapset ja nuoret viettävät mielellään aikaa luonnossa, ja luontopaikat ovat heille tärkeitä luontoelementtien ja paikoissa vaikuttavien sosiaalisten suhteiden vuoksi. Luonto tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden muun muassa rauhoittumiseen ja lepoon, luonnon kauneudesta nauttimiseen, seikkailuihin metsissä, uimiseen, kalastukseen sekä mökkeilyyn. Negatiivisia luontopaikkakokemuksia aiheuttavat erityisesti vesistöjen saastuminen ja likaisuus, meluisat paikat sekä aluesuunnitteluun liittyvät asiat, kuten tärkeiden luontopaikkojen menettämisen riski. Merkittäviä luontopaikkakokemuksia kerätään erityisesti perheen kanssa, mutta luontopaikoissa vietetään aikaa myös yksin ja ne tarjoavat lapsille ja nuorille mukavia ja rentoja yhdessä tekemisen kokemuksia myös sukulaisten ja ystävien kanssa.
Aluesuunnittelun kannalta tutkimuksesta nousi esiin kaksi asiaa. Ensinnäkin lapset ja nuoret tarvitsevat lähiympäristöönsä vesistöjä, puistoja ja metsiä, joissa viettää aikaa, seikkailla ja ulkoiluttaa esimerkiksi koiraa. Toiseksi kaupunkisuunnittelussa tulisi ottaa huomioon luontoalueiden säilyttäminen ja alueita suunniteltaessa tulisi panostaa eri-ikäisten asukkaiden kokemusten ja mielipiteiden kartoittamiseen ja huomioonottamiseen.
Tutkimuksen teoreettisena kehikkona toimii humanistis-maantieteelliset paikan ja paikkatunteen käsitteet yhdessä yhteisön ja sosiaalisten suhteiden käsitteiden kanssa. Aineisto koostuu tamperelaisten ja helsinkiläisten viides- ja yhdeksäsluokkalaisten lasten ja nuorten haastatteluista ja karttamerkinnöistä. Aineisto on kerätty MAPOLIS-menetelmällä, joka on kehitetty erityisesti paikkasidosten ja kokemusten tutkimiseen. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapset ja nuoret viettävät mielellään aikaa luonnossa, ja luontopaikat ovat heille tärkeitä luontoelementtien ja paikoissa vaikuttavien sosiaalisten suhteiden vuoksi. Luonto tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden muun muassa rauhoittumiseen ja lepoon, luonnon kauneudesta nauttimiseen, seikkailuihin metsissä, uimiseen, kalastukseen sekä mökkeilyyn. Negatiivisia luontopaikkakokemuksia aiheuttavat erityisesti vesistöjen saastuminen ja likaisuus, meluisat paikat sekä aluesuunnitteluun liittyvät asiat, kuten tärkeiden luontopaikkojen menettämisen riski. Merkittäviä luontopaikkakokemuksia kerätään erityisesti perheen kanssa, mutta luontopaikoissa vietetään aikaa myös yksin ja ne tarjoavat lapsille ja nuorille mukavia ja rentoja yhdessä tekemisen kokemuksia myös sukulaisten ja ystävien kanssa.
Aluesuunnittelun kannalta tutkimuksesta nousi esiin kaksi asiaa. Ensinnäkin lapset ja nuoret tarvitsevat lähiympäristöönsä vesistöjä, puistoja ja metsiä, joissa viettää aikaa, seikkailla ja ulkoiluttaa esimerkiksi koiraa. Toiseksi kaupunkisuunnittelussa tulisi ottaa huomioon luontoalueiden säilyttäminen ja alueita suunniteltaessa tulisi panostaa eri-ikäisten asukkaiden kokemusten ja mielipiteiden kartoittamiseen ja huomioonottamiseen.