Luovia ratkaisuja lajisuojeluun : loikkapylväiden kehittäminen ja käyttöönotto kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä
Haapaniemi, Lotta (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Haapaniemi, Lotta
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711012659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711012659
Tiivistelmä
Liito-oravan elinympäristöjen suojelu on haastanut metsätalouden harjoittamisen ja yhdyskuntarakentamisen vakiintuneet käytännöt. Lajin elinympäristöjen ja niihin kuuluvien kulkuyhteyksien huomioon ottaminen ja säilyttäminen voivat olla ristiriidassa yksityisen elinkeinonharjoittajan tai esimerkiksi rakennushankkeen toimijan intressien kanssa. Intressiristiriidan ratkaisuun voi osallistua julkisen hallinnon ja yksityishenkilöiden lisäksi yhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisiä toimijoita, kuten kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Liito-oravakohteiden huomioon ottaminen, sähkönkulutuksen kasvaminen ja kantaverkolle asetetun käyttövarmuuskriteerin kiristyminen ovat synnyttäneet yhtiössä tarpeen uudenlaisille toimintatavoille ja teknisille ratkaisuille.
Tutkielma on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan kvalitatiivisin menetelmin, miten yritys voi soveltaa kokeilevaa ongelmanratkaisua kehittäessään toimintojaan yhteistyössä muiden ongelmaan liittyvien osapuolten kanssa ja pyrkiessään vahvistamaan ekologista ja ympäristöpoliittista toimijuuttaan. Lisäksi tutkielmassa perehdytään reunaehtoihin, jotka määrittävät kokeilujen tulosten omaksumista yrityksen toimintakulttuuriin. Tutkielmassa keskitytään kahden tapauksen avulla loikkapylväiden kehittämisen prosessiin vuosina 2005-2016. Tutkimusaineisto koostuu tapauksiin osallistuneiden Fingrid Oyj:n ja sidosryhmäedustajien teemahaastatteluista, niitä täydentävistä puhelin- ja sähköpostihaastatteluista sekä asiakirja-aineistosta. Loikkapylväiden kehittämisprosessi kuvataan Maherin ym. (1996) luovan suunnittelun mallin avulla.
Tapausten perusteella liito-oravakohteen säilymisen epävarmuus käynnisti Fingrid Oyj:ssä suunnitteluprosessin, jolla tavoiteltiin kustannustehokasta, mutta sosiaalisesti hyväksyttävää ratkaisua liito-oravan kulkuyhteyden huomioon ottamiseksi voimajohtoaukean leventyessä. Suunnitteluprosessissa syntyneiden loikkapylväiden omaksuminen yhtiön toimintatapoihin edellyttää niihin liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden sekä kantaverkon kehittämisessä vaikuttavien standardien, normien ja regulaation tunnistamista. Kantaverkon teknologiselle vyöhykkeelle loikkapylväät ovat vaikuttava periaatteellinen ja käsitteellinen uudistus niiden teknisestä yksinkertaisuudesta huolimatta. Ne yhdistävät kaksi vaikeasti hallittavaa elementtiä, liito-oravan ja metsänomistajan, osaksi kantaverkon infrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä. Joustavien ratkaisujen suunnittelu ja omaksuminen asemoi yksittäisen toimijan uskottavaksi ympäristöpoliittiseksi toimijaksi, jonka kehittämillä ratkaisuilla voidaan helpottaa moniulotteisten ongelmien selvittämistä.
Tutkielma on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan kvalitatiivisin menetelmin, miten yritys voi soveltaa kokeilevaa ongelmanratkaisua kehittäessään toimintojaan yhteistyössä muiden ongelmaan liittyvien osapuolten kanssa ja pyrkiessään vahvistamaan ekologista ja ympäristöpoliittista toimijuuttaan. Lisäksi tutkielmassa perehdytään reunaehtoihin, jotka määrittävät kokeilujen tulosten omaksumista yrityksen toimintakulttuuriin. Tutkielmassa keskitytään kahden tapauksen avulla loikkapylväiden kehittämisen prosessiin vuosina 2005-2016. Tutkimusaineisto koostuu tapauksiin osallistuneiden Fingrid Oyj:n ja sidosryhmäedustajien teemahaastatteluista, niitä täydentävistä puhelin- ja sähköpostihaastatteluista sekä asiakirja-aineistosta. Loikkapylväiden kehittämisprosessi kuvataan Maherin ym. (1996) luovan suunnittelun mallin avulla.
Tapausten perusteella liito-oravakohteen säilymisen epävarmuus käynnisti Fingrid Oyj:ssä suunnitteluprosessin, jolla tavoiteltiin kustannustehokasta, mutta sosiaalisesti hyväksyttävää ratkaisua liito-oravan kulkuyhteyden huomioon ottamiseksi voimajohtoaukean leventyessä. Suunnitteluprosessissa syntyneiden loikkapylväiden omaksuminen yhtiön toimintatapoihin edellyttää niihin liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden sekä kantaverkon kehittämisessä vaikuttavien standardien, normien ja regulaation tunnistamista. Kantaverkon teknologiselle vyöhykkeelle loikkapylväät ovat vaikuttava periaatteellinen ja käsitteellinen uudistus niiden teknisestä yksinkertaisuudesta huolimatta. Ne yhdistävät kaksi vaikeasti hallittavaa elementtiä, liito-oravan ja metsänomistajan, osaksi kantaverkon infrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä. Joustavien ratkaisujen suunnittelu ja omaksuminen asemoi yksittäisen toimijan uskottavaksi ympäristöpoliittiseksi toimijaksi, jonka kehittämillä ratkaisuilla voidaan helpottaa moniulotteisten ongelmien selvittämistä.