La notion de biopouvoir appliquée à l analyse du discours de deux éditoriaux : Le Monde et Le Figaro
Atanes Barciela, Lois Xacobe (2017)
Atanes Barciela, Lois Xacobe
2017
Ranskan kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in French Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710202621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710202621
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän, millä tavalla Foucault'n määrittelemiä käsitteitä voidaan käyttää diskurssianalyysiin. Tästä syystä halusin tarkistaa, onko Foucault'n teoria hyödyllinen tekstien analyysin näkökulmasta. Analysoidut tekstit ovat pääkirjoitus Le Monde -lehdestä ja pääkirjoitus Le Figaro -lehdestä. Pääkirjoituksissa pohditaan burkinin käyttöön liittyvää ongelmaa ja sen seurauksia Ranskassa.
Tutkimus on rajattu koskemaan Le Figaron ja Le Monden pääkirjoituksia, koska nämä lehdet edustavat kahta ranskalaista poliittista traditiota, keskusta-oikestoa ja keskustavasemmistoa. Tutkimuksessa selvitetään, mihin lehtien traditiot perustuvat ja miksi lehtien lukijat jakavat saman ideologisen pohjan. Tutkimuksen tarkoituksena on näin ollen analysoida, käytetäänkö kieltä samalla tavalla molemmissa lehdissä. Lisäksi tutkitaan, perustuuko kielen käyttö samanlaiseen ideologiseen pohjaan.
Tutkielmassani filosofinen perspektiivi määrittää diskurssianalyysin. Tekstien analyysi perustuu Foucault'n käsitteisiin diskurssianalyysin näkökulman laajentamiseksi. Tästä syystä analyysissa on kaksi tasoa. Ensimmäisellä tasolla selitetään Foucault'n peruskäsitteet, jotka ovat biovalta ja biopolitiikka. Foucault'n mukaan biovaltaa on näkymätön valta, joka määrittää sen, millä tavalla poliittiset suhteet ja poliittiset päätökset syntyvät. Biovallan logiikka perustuu ruumiin poliittiseen hallintaan.
Analyysin toinen taso on tutkia, minkälaisia suhteita Foucault'n ajatuksien ja diskurssianalyysin välillä on. Apuna käytetään myös Michel Pêcheux'n, Sophie Moirandin ja Dominique Maingueneaun käsitteitä.
Pääkirjoituksia analysoidaan siis paitsi kielen myös pragmatiikan näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, millä tavalla biovalta määrittää diskurssien tuottoa ja sen käyttöä.
Tutkielman tärkeimmät tutkimustulokset ovat: Vaikka Le Monde ja Le Figaro ovat eri lehtiä poliittisesta näkökulmasta, niiden näkökulma perustuu samaan biopoliittiseen traditioon. Biovalta on se pohja, joka määrittää kielen käyttöä ja myös sitä, millä tavalla ihmiset puhuvat ja kirjoittavat jostakin konkreettisesta aiheesta. Tämä tarkoittaa, että lehtien diskurssi on kyllä erilaista poliittisesta perspektiivistä, mutta vain periaatteessa. Pääkirjoituksien analyysin kautta voidaan osoittaa, että molempien lehtien journalistit käyttävät artikkeleissaan samantyyppisiä käsitteitä, jotka perustuvat biovallan logiikkaan.
Tutkimus on rajattu koskemaan Le Figaron ja Le Monden pääkirjoituksia, koska nämä lehdet edustavat kahta ranskalaista poliittista traditiota, keskusta-oikestoa ja keskustavasemmistoa. Tutkimuksessa selvitetään, mihin lehtien traditiot perustuvat ja miksi lehtien lukijat jakavat saman ideologisen pohjan. Tutkimuksen tarkoituksena on näin ollen analysoida, käytetäänkö kieltä samalla tavalla molemmissa lehdissä. Lisäksi tutkitaan, perustuuko kielen käyttö samanlaiseen ideologiseen pohjaan.
Tutkielmassani filosofinen perspektiivi määrittää diskurssianalyysin. Tekstien analyysi perustuu Foucault'n käsitteisiin diskurssianalyysin näkökulman laajentamiseksi. Tästä syystä analyysissa on kaksi tasoa. Ensimmäisellä tasolla selitetään Foucault'n peruskäsitteet, jotka ovat biovalta ja biopolitiikka. Foucault'n mukaan biovaltaa on näkymätön valta, joka määrittää sen, millä tavalla poliittiset suhteet ja poliittiset päätökset syntyvät. Biovallan logiikka perustuu ruumiin poliittiseen hallintaan.
Analyysin toinen taso on tutkia, minkälaisia suhteita Foucault'n ajatuksien ja diskurssianalyysin välillä on. Apuna käytetään myös Michel Pêcheux'n, Sophie Moirandin ja Dominique Maingueneaun käsitteitä.
Pääkirjoituksia analysoidaan siis paitsi kielen myös pragmatiikan näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, millä tavalla biovalta määrittää diskurssien tuottoa ja sen käyttöä.
Tutkielman tärkeimmät tutkimustulokset ovat: Vaikka Le Monde ja Le Figaro ovat eri lehtiä poliittisesta näkökulmasta, niiden näkökulma perustuu samaan biopoliittiseen traditioon. Biovalta on se pohja, joka määrittää kielen käyttöä ja myös sitä, millä tavalla ihmiset puhuvat ja kirjoittavat jostakin konkreettisesta aiheesta. Tämä tarkoittaa, että lehtien diskurssi on kyllä erilaista poliittisesta perspektiivistä, mutta vain periaatteessa. Pääkirjoituksien analyysin kautta voidaan osoittaa, että molempien lehtien journalistit käyttävät artikkeleissaan samantyyppisiä käsitteitä, jotka perustuvat biovallan logiikkaan.