Reiluun palkkaan vaikuttavat tekijät
And, Hannele (2017)
And, Hannele
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709012365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709012365
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijän kokemukseen reilusta palkasta. Reilulla palkalla tarkoitetaan tässä sitä palkkaa, jonka työntekijä kokee ansaitsevansa tekemästään työstä. Reilun palkan kokemuksen tutkiminen on tärkeää, koska se saattaa vaikuttaa esimerkiksi työntekijöiden tehokkuuteen. Hypoteesina oli, että reiluun palkkaan vaikuttavia tekijöitä olisivat esimerkiksi toteutuneet tulot ja kollegoihin tapahtuvat vertailu.
Tutkimuksen aineistona käytettiin saksalaista paneeliaineistoa (German Sosioeconomic Panel, GSOEP). Tarkastelussa oli yhteensä viisi vuotta (2005, 2007, 2009, 2011, 2013). Vuodet valikoituivat reilua palkkaa mallittavan kysymyksen esiintyvyyden mukaan. Reilua palkkaa mallinnettiin aiempien tutkimusten avulla kootulla mallilla, jossa käytettiin reilua palkkaa selittävinä tekijöinä toteutuneita tuloja, ammattiryhmän keskipalkkaa, ammattiryhmän ja toimialan keskipalkkaa sekä erilaisia sosiodemokrafisia muuttujia, esimerkiksi siviilisäätyä ja terveydentilaa.
Mallien analysoimiseen käytettiin kahta eri paneeliaineistoille soveltuvaa analysointimenetelmää. Paneeliaineistojen pienimmän neliösumman pooled-OLS -menetelmää käyttämällä saatiin tarkasteltua koko aineistosta tulevia vaikutuksia. Kiinteiden vaikutusten (fixed effects) -menetelmällä puolestaan voitiin ottaa huomioon yksilökohtaiset vaikutukset tarkemmin. Käyttämällä näitä molempia menetelmiä saatiin monipuolisempaa tietoa ilmiöstä. Kaikki mallit on tutkittu niin lineaarisina kuin logaritmoituina.
Kaikissa malleissa tilastollisesti merkitseväksi muuttujaksi nousi toteutuneet tulot. Tämä toteutti tutkimushypoteesin. Myös vertailumuuttujat saivat merkitsevät kertoimet useissa tarkasteluissa. Logaritmoidut mallit tuottivat kummallakin menetelmällä enemmän tilastollisesti merkitseviä kertoimia.
Pooled-OLS -menetelmällä estimoitaessa löydettiin näiden kahden lisäksi useita tilastollisesti merkitseviä muuttujia. Vaikutuksia löydettiin esimerkiksi sukupuolelle, terveydentilalle ja työllisyystilanteelle. Näin ollen koko aineiston tasolta löydettiin useita reiluun palkkaan vaikuttavia tekijöitä. Kiinteiden vaikutusten menetelmällä puolestaan löydettiin tilastollisesti merkittäviä tuloksia mittausajankohtien vaihtelua kuvaavien vuosimuuttujien osalta ja joidenkin yksittäisten muuttujien kohdalta eri malleista. Testaamalla saadaan viitteitä toteutuneen palkan ja reilun palkan mahdollisesta samansuuntaisesta muuttumisesta.
Reilun palkan määrittymisen ymmärrystä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi yrityksissä työtehokkuuden ja -tyytyväisyyden lisäämisen apuvälineenä. Jos ymmärretään, miten reiluuden tunne palkkojen osalta muodostuu, voidaan mahdollisesti tarjota suurempaan tyytyväisyyteen ja tehokkuuteen kannustavia palkkaratkaisuja työntekijöille.
Tutkimuksen aineistona käytettiin saksalaista paneeliaineistoa (German Sosioeconomic Panel, GSOEP). Tarkastelussa oli yhteensä viisi vuotta (2005, 2007, 2009, 2011, 2013). Vuodet valikoituivat reilua palkkaa mallittavan kysymyksen esiintyvyyden mukaan. Reilua palkkaa mallinnettiin aiempien tutkimusten avulla kootulla mallilla, jossa käytettiin reilua palkkaa selittävinä tekijöinä toteutuneita tuloja, ammattiryhmän keskipalkkaa, ammattiryhmän ja toimialan keskipalkkaa sekä erilaisia sosiodemokrafisia muuttujia, esimerkiksi siviilisäätyä ja terveydentilaa.
Mallien analysoimiseen käytettiin kahta eri paneeliaineistoille soveltuvaa analysointimenetelmää. Paneeliaineistojen pienimmän neliösumman pooled-OLS -menetelmää käyttämällä saatiin tarkasteltua koko aineistosta tulevia vaikutuksia. Kiinteiden vaikutusten (fixed effects) -menetelmällä puolestaan voitiin ottaa huomioon yksilökohtaiset vaikutukset tarkemmin. Käyttämällä näitä molempia menetelmiä saatiin monipuolisempaa tietoa ilmiöstä. Kaikki mallit on tutkittu niin lineaarisina kuin logaritmoituina.
Kaikissa malleissa tilastollisesti merkitseväksi muuttujaksi nousi toteutuneet tulot. Tämä toteutti tutkimushypoteesin. Myös vertailumuuttujat saivat merkitsevät kertoimet useissa tarkasteluissa. Logaritmoidut mallit tuottivat kummallakin menetelmällä enemmän tilastollisesti merkitseviä kertoimia.
Pooled-OLS -menetelmällä estimoitaessa löydettiin näiden kahden lisäksi useita tilastollisesti merkitseviä muuttujia. Vaikutuksia löydettiin esimerkiksi sukupuolelle, terveydentilalle ja työllisyystilanteelle. Näin ollen koko aineiston tasolta löydettiin useita reiluun palkkaan vaikuttavia tekijöitä. Kiinteiden vaikutusten menetelmällä puolestaan löydettiin tilastollisesti merkittäviä tuloksia mittausajankohtien vaihtelua kuvaavien vuosimuuttujien osalta ja joidenkin yksittäisten muuttujien kohdalta eri malleista. Testaamalla saadaan viitteitä toteutuneen palkan ja reilun palkan mahdollisesta samansuuntaisesta muuttumisesta.
Reilun palkan määrittymisen ymmärrystä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi yrityksissä työtehokkuuden ja -tyytyväisyyden lisäämisen apuvälineenä. Jos ymmärretään, miten reiluuden tunne palkkojen osalta muodostuu, voidaan mahdollisesti tarjota suurempaan tyytyväisyyteen ja tehokkuuteen kannustavia palkkaratkaisuja työntekijöille.