Kohti funktionaalisempaa kielitietoa : johdatus kielitiedon opiskeluun uusissa seitsemännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
Lind, Anna-Sofia (2017)
Lind, Anna-Sofia
2017
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-07-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201707072189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201707072189
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten uudet seitsemännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjat johdattavat oppilaan kielitiedon opiskeluun. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kielenopetuksen ja oppimateriaalien parissa työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Tutkimusaineistona käytettiin neljän eri kustannusyhtiön vuosina 2014 2017 julkaisemia yläkoulun seitsemännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja harjoituskirjoineen. Kirjat olivat Särmä 7, Kärki 7, Satakieli 7 ja Kieku 7. Tutkimuksen aineistoksi rajattiin kirjojen kieltä käsittelevien osioiden johdantoluvut ja niihin liittyvät harjoitustehtävät.
Monitieteinen tutkimus oli painotukseltaan kasvatustieteellinen ja sijoittui äidinkielen ja kirjallisuuden ainedidaktiikan piiriin. Kuvailevan tekstianalyysin syventämiseksi apuna käytettiin kriittistä diskurssianalyysia. Pääosin laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin osittain myös määrällistä tutkimusotetta. Teoreettisena lähtökohtana käytettiin näkemyksiä pedagogisesta kielitiedosta, jonka keskeisenä viitekehyksenä voidaan pitää funktionaalisen kielitieteen systeemis-funktionaalista suuntausta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin oppikirjojen kieliosioiden johdantolukujen tekstien ja tehtävänantojen kautta välittyviä käsityksiä kielestä, kielitiedosta sekä kirjaa käyttävästä oppijasta. Tekstien merkityssisältöjä sekä kirjojen suosimia esitystapoja ja harjoitusmuotoja suhteutettiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 esitettyihin laaja-alaisiin tavoitteisiin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainekohtaisiin tavoitteisiin, joissa korostuu pyrkimys toiminnallisempaan ja funktionaalisempaan opetukseen, joka kehittää muun muassa oppilaan monilukutaitoa ja luovuutta sekä ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja. Mekaanisiksi tutkimuksessa määriteltiin perinteistä mallia noudattavat, käsitelähtöiset ja kaavamaiset esitystavat ja tehtävät. Hallitsevien piirteidensä perusteella koko aineiston harjoitukset jaettiin funktionaalisiin ja mekaanisiin.
Tutkimuksessa osoitettiin, että oppikirjat johdattavat oppilaan erilaisten näkökulmien kautta kielitiedon opiskeluun. Särmä 7 lähestyy kieltä monikäyttöisenä välineenä ja suosii pääosin funktionaalisia harjoituksia. Kärki 7 käsittelee sananmuodostuskeinoja kaikin puolin mekaanisesti. Satakieli 7 korostaa kielen merkitystä ihmiselle ja noudattaa funktionaalisuuden tavoitteita. Kieku 7 keskittyy teoreettisesti lapsen kielelliseen kehitykseen mutta käyttää aiheen käsittelyn tukena funktionaalisia tehtäviä. Analyysin pohjalta muodostuneen kokonaiskuvan perusteella opetussuunnitelman ja pedagogisen kielitiedon funktionaalisuuden tavoitteita toteuttaa parhaiten Satakieli 7, seuraavana Särmä 7, sitten Kieku 7 ja viimeisenä Kärki 7.
Monitieteinen tutkimus oli painotukseltaan kasvatustieteellinen ja sijoittui äidinkielen ja kirjallisuuden ainedidaktiikan piiriin. Kuvailevan tekstianalyysin syventämiseksi apuna käytettiin kriittistä diskurssianalyysia. Pääosin laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin osittain myös määrällistä tutkimusotetta. Teoreettisena lähtökohtana käytettiin näkemyksiä pedagogisesta kielitiedosta, jonka keskeisenä viitekehyksenä voidaan pitää funktionaalisen kielitieteen systeemis-funktionaalista suuntausta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin oppikirjojen kieliosioiden johdantolukujen tekstien ja tehtävänantojen kautta välittyviä käsityksiä kielestä, kielitiedosta sekä kirjaa käyttävästä oppijasta. Tekstien merkityssisältöjä sekä kirjojen suosimia esitystapoja ja harjoitusmuotoja suhteutettiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 esitettyihin laaja-alaisiin tavoitteisiin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainekohtaisiin tavoitteisiin, joissa korostuu pyrkimys toiminnallisempaan ja funktionaalisempaan opetukseen, joka kehittää muun muassa oppilaan monilukutaitoa ja luovuutta sekä ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja. Mekaanisiksi tutkimuksessa määriteltiin perinteistä mallia noudattavat, käsitelähtöiset ja kaavamaiset esitystavat ja tehtävät. Hallitsevien piirteidensä perusteella koko aineiston harjoitukset jaettiin funktionaalisiin ja mekaanisiin.
Tutkimuksessa osoitettiin, että oppikirjat johdattavat oppilaan erilaisten näkökulmien kautta kielitiedon opiskeluun. Särmä 7 lähestyy kieltä monikäyttöisenä välineenä ja suosii pääosin funktionaalisia harjoituksia. Kärki 7 käsittelee sananmuodostuskeinoja kaikin puolin mekaanisesti. Satakieli 7 korostaa kielen merkitystä ihmiselle ja noudattaa funktionaalisuuden tavoitteita. Kieku 7 keskittyy teoreettisesti lapsen kielelliseen kehitykseen mutta käyttää aiheen käsittelyn tukena funktionaalisia tehtäviä. Analyysin pohjalta muodostuneen kokonaiskuvan perusteella opetussuunnitelman ja pedagogisen kielitiedon funktionaalisuuden tavoitteita toteuttaa parhaiten Satakieli 7, seuraavana Särmä 7, sitten Kieku 7 ja viimeisenä Kärki 7.