Ruokakasvatusta kehittämässä : lapsen toimijuus ja instituution ehdot
Junttila, Milka (2017)
Junttila, Milka
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706162036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706162036
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tehdä näkyväksi sitä, minkälaista toimijuutta lapset osoittavat ruokakasvatuksen toteutuksessa, sekä minkälaisia ehtoja päiväkoti instituutiona lasten toiminnalle asettaa. Tutkimuksessa ruokakasvatus muodostaa kehyksen lapsen toimijuuden ilmentämiselle, ja päiväkodin kulttuuriset, sosiaaliset ja fyysiset rakenteet luovat toimijuuden toteuttamiselle mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä sekä ruokakasvatus, että lapsen osallisuuden ja toimijuuden tukeminen, ovat varhaiskasvatuksen kehittämisessä ajankohtaisia kysymyksiä.
Tutkimusaihetta lähestytään lapsuudentutkimuksen keinoin pyrkien saavuttamaan lasten näkökulmaa aiheeseen. Tutkimuksessa hyödynnetään etnografista aineistonkeruu- sekä analyysimenetelmää. Etnografiassa tutkitaan tutkittavien arkea osallistumalla siihen ja pyritään tekemään näkyväksi tutkittavien omia merkityksenantoja. Tutkimusaineistona on nauhoitettuja päiväkodin ruokakasvatustilanteita, sekä tutkijan tutkimuspäiväkirja. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja aineistoa lähestytään teoriaohjaavasti, aluksi aineistolähtöisemmin, mutta eteenpäin mentäessä teorian osuus analyysissä kasvaa.
Tutkimuksen perusteella lapset osoittavat toimijuutta viidellä tavalla: Tekemällä aloitteita, tekemällä päätöksiä koskien omaa toimintaansa, osoittamalla kyvykkyyttä, kyseenalaistamalla auktoriteettia ja käymällä vertaissuhdekeskusteluja. Näistä toimijuuden osatekijöistä vertaissuhdekeskustelut osoittautuvat toimijuutta parhaiten ilmentäväksi, koska ne pitävät sisällään kaikkia muita osatekijöitä ja niissä on näkyvissä lasten yhteistoiminnassa rakentuvaa toimijuutta.
Toimijuuden ilmentämistä kehystävistä institutionaalisista ehdoista tämän tutkimuksen perusteella keskeisin on päiväkodin toimintakulttuuri, jossa erityisesti keskusteleva toimintatapa tukee toimijuuden toteutumista. Keskusteleva toimintakulttuuri näkyy kasvattajan positiivisessa suhtautumisessa lapsiin ja vahinkojen muuttamisessa oppimiskokemuksiksi, sekä mahdollisuutena toteuttaa toimintaa kiireettömästi. Toiminnassa esiintyvä kiire, pedagogisen osaamisen puute ja tutkimukseen perustumattomat toimintatavat estävät toimijuuden toteutumista tutkimuksessa.
Johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että päiväkotien ruokailuja, ja toimintakulttuuria kokonaisuudessaan, pitäisi kehittää kaikkia osallistavaksi esimerkiksi kerronnallista pedagogiikkaa kehittämällä. Erilaiset lapset tulisi ottaa huomioon luomalla monenlaisia tapoja toimijuuden toteuttamiselle. Lasten osallisuuden kokemuksen ja vaikuttamismahdollisuuksien tulisi ulottua koko päiväkotiarkeen aamusta iltaan.
Tutkimusaihetta lähestytään lapsuudentutkimuksen keinoin pyrkien saavuttamaan lasten näkökulmaa aiheeseen. Tutkimuksessa hyödynnetään etnografista aineistonkeruu- sekä analyysimenetelmää. Etnografiassa tutkitaan tutkittavien arkea osallistumalla siihen ja pyritään tekemään näkyväksi tutkittavien omia merkityksenantoja. Tutkimusaineistona on nauhoitettuja päiväkodin ruokakasvatustilanteita, sekä tutkijan tutkimuspäiväkirja. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja aineistoa lähestytään teoriaohjaavasti, aluksi aineistolähtöisemmin, mutta eteenpäin mentäessä teorian osuus analyysissä kasvaa.
Tutkimuksen perusteella lapset osoittavat toimijuutta viidellä tavalla: Tekemällä aloitteita, tekemällä päätöksiä koskien omaa toimintaansa, osoittamalla kyvykkyyttä, kyseenalaistamalla auktoriteettia ja käymällä vertaissuhdekeskusteluja. Näistä toimijuuden osatekijöistä vertaissuhdekeskustelut osoittautuvat toimijuutta parhaiten ilmentäväksi, koska ne pitävät sisällään kaikkia muita osatekijöitä ja niissä on näkyvissä lasten yhteistoiminnassa rakentuvaa toimijuutta.
Toimijuuden ilmentämistä kehystävistä institutionaalisista ehdoista tämän tutkimuksen perusteella keskeisin on päiväkodin toimintakulttuuri, jossa erityisesti keskusteleva toimintatapa tukee toimijuuden toteutumista. Keskusteleva toimintakulttuuri näkyy kasvattajan positiivisessa suhtautumisessa lapsiin ja vahinkojen muuttamisessa oppimiskokemuksiksi, sekä mahdollisuutena toteuttaa toimintaa kiireettömästi. Toiminnassa esiintyvä kiire, pedagogisen osaamisen puute ja tutkimukseen perustumattomat toimintatavat estävät toimijuuden toteutumista tutkimuksessa.
Johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että päiväkotien ruokailuja, ja toimintakulttuuria kokonaisuudessaan, pitäisi kehittää kaikkia osallistavaksi esimerkiksi kerronnallista pedagogiikkaa kehittämällä. Erilaiset lapset tulisi ottaa huomioon luomalla monenlaisia tapoja toimijuuden toteuttamiselle. Lasten osallisuuden kokemuksen ja vaikuttamismahdollisuuksien tulisi ulottua koko päiväkotiarkeen aamusta iltaan.