Tapaustutkimus Aalto-yliopiston, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan opintosisällöistä
Mynttinen, Jarno (2017)
Mynttinen, Jarno
2017
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Computer Sciences
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706071847
Tiivistelmä
Tutkielmassa haluttiin selvittää, miten ohjelmistotekniikan opetus Suomessa vastaa kansainvälisiä opetussuosituksia. Viimeisimmät ohjelmistotekniikan kansainväliset suositukset on laadittu 2000-luvun aikana. Opetussuositukset ovat annettu erikseen alemmalle ja ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Molemmissa suosituksissa on määritelty ne tärkeät tiedot, jotka valmistuvan opiskelijan tulee hallita. Näitä tietoja kutsutaan tietoalueiksi. Suosituksissa jokaiselle tietoalueelle on määriteltynä, kuinka paljon aikaa vähintään niiden opetukseen tulisi käyttää opintojen aikana.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimukseen valitun kolmen korkeakoulun opinto-oppaiden sisältö luokiteltiin suositusten tietoalueisiin. Luokittelun tuloksia vertailtiin suositusten ajan osuuksiin ja selvitettiin, onko oppilaitosten opintojen painotus samalla tasolla kuin suosituksissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että opetuksessa on puutteita. Kaikissa oppilaitoksissa jää vähintään kaksi tai jopa viisi suositusten tietoalueista ilman opetusta. Kun luokittelun tulokset kootaan yhteen, niin havaitaan, että alemmissa korkeakoulututkinnoissa ohjelmiston laadunvarmistamisen opetus jää vähälle huomiolla. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa selkeästi ilman huomiota jää ohjelmiston ylläpito ja konfiguraatiohallinta.
Koulutuksessa on selkeästi kehitettävää kansallisella tasolla. Hyvä lähtökohta kehitykselle on jokaisen oppilaitoksen omien tutkintojen parantamisella. Tällä tavalla pystytään varmistamaan, että opiskelijat saavat Suomessa parasta mahdollista koulutusta myös tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimukseen valitun kolmen korkeakoulun opinto-oppaiden sisältö luokiteltiin suositusten tietoalueisiin. Luokittelun tuloksia vertailtiin suositusten ajan osuuksiin ja selvitettiin, onko oppilaitosten opintojen painotus samalla tasolla kuin suosituksissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että opetuksessa on puutteita. Kaikissa oppilaitoksissa jää vähintään kaksi tai jopa viisi suositusten tietoalueista ilman opetusta. Kun luokittelun tulokset kootaan yhteen, niin havaitaan, että alemmissa korkeakoulututkinnoissa ohjelmiston laadunvarmistamisen opetus jää vähälle huomiolla. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa selkeästi ilman huomiota jää ohjelmiston ylläpito ja konfiguraatiohallinta.
Koulutuksessa on selkeästi kehitettävää kansallisella tasolla. Hyvä lähtökohta kehitykselle on jokaisen oppilaitoksen omien tutkintojen parantamisella. Tällä tavalla pystytään varmistamaan, että opiskelijat saavat Suomessa parasta mahdollista koulutusta myös tulevaisuudessa.