Onnistuneeseen painonhallintaan yhteydessä olevat tekijät tamperelaisilla työikäisillä
Laaksovirta, Miia (2017)
Laaksovirta, Miia
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706021800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706021800
Tiivistelmä
Lihavuuden viime vuosikymmenien aikaisella lisääntymisellä on vakavia vaikutuksia kansanterveydellisesti sekä kansantaloudellisesti. Lihavuuden ehkäisy onkin nostettu esille monissa kansanterveyttä edistävissä ohjelmissa ja strategioissa. Normaali paino, tai jo vähäinen painon pudottaminen ja laihdutustuloksen ylläpito, ovat yhteydessä vähen-tyneeseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Painonhallinta on ilmiönä monialainen ja siihen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Painonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tuntemus on tärkeää, jotta painonhallinnan onnistumista voidaan edistää niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitkä tutkimukseen valituista tekijöistä ovat yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan yksittäin ja yhdessä, sekä vaihtelevatko onnistuneeseen painonhallintaan vaikuttavat tekijät sukupuolten välillä. Tutkimuksen aineisto koostui vuonna 1993 toteutuneesta Tamperelaisten liikunta, kunto ja terveys -tutkimuksesta sekä sen vuonna 2004 toteutuneesta seurantatutkimuksesta (n=344). Tutkimus oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa oli kaksi vyötärön ympärysmittojen avulla muodostettua vastemuuttujaa, joista toisessa tarkasteltiin vyötärönympäryksen senttimetrimääräistä muutosta ja toisessa kuulumista normaalin vyötä-rönympäryksen luokkaan. Tutkimukseen valittuja tekijöitä olivat ikä, siviilisääty, sukupuoli, koulutusaste, rasvojen laatu, juodun maidon laatu, alkoholin käyttö, tupakan poltto, koettu terveys, selkäkipujen yleisyys, työn fyysinen kuormittavuus ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä. Tekijöiden yhteyttä onnistuneeseen painonhallintaan selvitettiin yksittäisten logististen regressioanalyysien avulla sekä muodostamalla monimuuttujamalleja. Tavoitteena tutkimuksessa oli tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät ovat yksin ja yhdessä yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan työikäisillä miehillä ja naisilla.
Tulosten mukaan sekä vyötärön ympärysmitta että painoindeksi kasvoivat 11-vuoden seurantajakson aikana miehillä ja naisilla. Kun painonhallinnan onnistumista mitattiin senttimetrien avulla, miehistä 68 % ja naisista 67 % onnistui painonhallinnassa. Vyötärön ympärysmitan luokkien avulla mitattuna 42 % naisista ja 51 % miehistä onnistui painonhallinnassa. Miehillä korkea ikä, matala koulutustaso sekä hyväksi koettu terveydentila ja naisilla tupakoimattomuus, olivat yksittäin tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan vyötärönympäryksen senttimetrimääräisessä tarkastelussa. Kun onnistunutta painonhallintaa tarkasteltiin vyötärönympäryksen luokkien avulla, naisilla korkea fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä sekä selkäkipujen vähyys olivat yksittäin tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan. Miehillä puolestaan ei mitkään tutkimukseen valituista tekijöistä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen monimuuttujamallien tekemisestä luovuttiin tutkimuksessa. Tutkimuksessa pai-nonhallinnan onnistumiseen vaikuttaneet yksittäiset tekijät siis vaihtelivat mittaustavasta riippuen sekä sukupuolen mukaan ja miehet onnistuivat painonhallinnassa hieman naisia paremmin.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitkä tutkimukseen valituista tekijöistä ovat yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan yksittäin ja yhdessä, sekä vaihtelevatko onnistuneeseen painonhallintaan vaikuttavat tekijät sukupuolten välillä. Tutkimuksen aineisto koostui vuonna 1993 toteutuneesta Tamperelaisten liikunta, kunto ja terveys -tutkimuksesta sekä sen vuonna 2004 toteutuneesta seurantatutkimuksesta (n=344). Tutkimus oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa oli kaksi vyötärön ympärysmittojen avulla muodostettua vastemuuttujaa, joista toisessa tarkasteltiin vyötärönympäryksen senttimetrimääräistä muutosta ja toisessa kuulumista normaalin vyötä-rönympäryksen luokkaan. Tutkimukseen valittuja tekijöitä olivat ikä, siviilisääty, sukupuoli, koulutusaste, rasvojen laatu, juodun maidon laatu, alkoholin käyttö, tupakan poltto, koettu terveys, selkäkipujen yleisyys, työn fyysinen kuormittavuus ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä. Tekijöiden yhteyttä onnistuneeseen painonhallintaan selvitettiin yksittäisten logististen regressioanalyysien avulla sekä muodostamalla monimuuttujamalleja. Tavoitteena tutkimuksessa oli tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät ovat yksin ja yhdessä yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan työikäisillä miehillä ja naisilla.
Tulosten mukaan sekä vyötärön ympärysmitta että painoindeksi kasvoivat 11-vuoden seurantajakson aikana miehillä ja naisilla. Kun painonhallinnan onnistumista mitattiin senttimetrien avulla, miehistä 68 % ja naisista 67 % onnistui painonhallinnassa. Vyötärön ympärysmitan luokkien avulla mitattuna 42 % naisista ja 51 % miehistä onnistui painonhallinnassa. Miehillä korkea ikä, matala koulutustaso sekä hyväksi koettu terveydentila ja naisilla tupakoimattomuus, olivat yksittäin tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan vyötärönympäryksen senttimetrimääräisessä tarkastelussa. Kun onnistunutta painonhallintaa tarkasteltiin vyötärönympäryksen luokkien avulla, naisilla korkea fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä sekä selkäkipujen vähyys olivat yksittäin tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä onnistuneeseen painonhallintaan. Miehillä puolestaan ei mitkään tutkimukseen valituista tekijöistä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen monimuuttujamallien tekemisestä luovuttiin tutkimuksessa. Tutkimuksessa pai-nonhallinnan onnistumiseen vaikuttaneet yksittäiset tekijät siis vaihtelivat mittaustavasta riippuen sekä sukupuolen mukaan ja miehet onnistuivat painonhallinnassa hieman naisia paremmin.