Kieli ja demokratia: tutkimus kansalaisten ja politiikan ammattilaisten energiapoliittisesta puheesta
Ekberg, Siina (2017)
Ekberg, Siina
2017
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705261717
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastellaan kansalaisten ja politiikan ammattilaisten kielenkäyttöä energiapoliittisissa keskusteluissa. Taustalla on suomalaisen demokratian historian aikana tehdyt huomiot, joiden mukaan vaikeaselkoinen politiikan kieli etäännyttää politiikkaa ja kansalaisia toisistaan. Huomioihin sisältyy ajatus siitä, että yhteiskunnalliset viestinnän ongelmat heikentävät demokratian ihanteiden, kuten yhdenvertaisuuden, toteutumista. Kansalaisten ja politiikan ammattilaisten kielenkäyttöä vertailemalla tutkitaan, millaisia mahdollisia viestintäkuiluja ryhmien välillä esiintyy, ja pohditaan, millainen merkitys näillä mahdollisilla haasteilla on demokratian toimivuuden kannalta.
Metodina on neljän eri kielenpiirteen - erikoissanaston, persoonaviittausten, välttämättömyydenilmausten ja kielikuvien - käytön laadullinen ja määrällinen analyysi ja vertailu. Kukin analysoitu kielenpiirre tarkastelee politiikan kielen käyttöä omasta näkökulmastaan. Ryhmävertailun lisäksi analyysissa huomioidaan yksilöiden välisiä eroja. Analyysin avulla hahmotellaan kuvaa energiapoliittisen puheen ominaispiirteistä, politiikan kielen genrestä. Lisäksi pohditaan kieltä tutkimuskohteena yhteiskuntatutkimuksen kentässä.
Tutkimukseni tulosten mukaan kansalaiset ja politiikan ammattilaiset kielellistävät energiapolitiikkaa jonkin verran eri tavoin. Politiikan ammattilaiset käyttävät kansalaisia enemmän energiapolitiikan erikoissanastoa ja poliittisille aihealueille ominaisia kielikuvia. Kummankin ryhmän puheessa, politiikan ammattilaisilla hieman selkeämmin, korostuu poliittisten prosessien kohteet tekijöiden sijaan. Tällainen kielellistämistapa edellyttää kuulijalta kykyä tulkita puhujan sanoman taustoja. Politiikan ammattilaisten argumentoinnissa heijastuu oma asiantuntemus, kansalaisilla arkikokemus.
Erityisesti kansalaisten ryhmässä yksilöiden väliset erot ovat suuria. Tämä viittaa siihen, että demokratian toimivuutta mahdollisesti hankaloittava viestintäkuilu on pikemminkin politiikkaan perehtyneiden ja sitä vähän tuntevien kuin puhtaasti ammattilaisten ja kansalaisten välillä. Politiikan kielen ominaispiirteiden hallinta edellyttää puhujalta perehtyneisyyttä ja kykyä tulkita puhujan argumentointia, mikä saattaa tuntua politiikkaa vähän tuntevan näkökulmasta työläältä ja vieraalta. Politiikan kielellä on yhteiskunnassa moninainen rooli, ja sen käyttöön vaikuttavat niin puhujan resurssit ja tavoitteet kuin puhetilanne ja yleisö. Koska yhteiskunnallinen toiminta on perustaltaan vuorovaikutusta, on demokratian toimivuutta pohdittaessa syytä arvioida politiikan kielen vaikutuksia
Metodina on neljän eri kielenpiirteen - erikoissanaston, persoonaviittausten, välttämättömyydenilmausten ja kielikuvien - käytön laadullinen ja määrällinen analyysi ja vertailu. Kukin analysoitu kielenpiirre tarkastelee politiikan kielen käyttöä omasta näkökulmastaan. Ryhmävertailun lisäksi analyysissa huomioidaan yksilöiden välisiä eroja. Analyysin avulla hahmotellaan kuvaa energiapoliittisen puheen ominaispiirteistä, politiikan kielen genrestä. Lisäksi pohditaan kieltä tutkimuskohteena yhteiskuntatutkimuksen kentässä.
Tutkimukseni tulosten mukaan kansalaiset ja politiikan ammattilaiset kielellistävät energiapolitiikkaa jonkin verran eri tavoin. Politiikan ammattilaiset käyttävät kansalaisia enemmän energiapolitiikan erikoissanastoa ja poliittisille aihealueille ominaisia kielikuvia. Kummankin ryhmän puheessa, politiikan ammattilaisilla hieman selkeämmin, korostuu poliittisten prosessien kohteet tekijöiden sijaan. Tällainen kielellistämistapa edellyttää kuulijalta kykyä tulkita puhujan sanoman taustoja. Politiikan ammattilaisten argumentoinnissa heijastuu oma asiantuntemus, kansalaisilla arkikokemus.
Erityisesti kansalaisten ryhmässä yksilöiden väliset erot ovat suuria. Tämä viittaa siihen, että demokratian toimivuutta mahdollisesti hankaloittava viestintäkuilu on pikemminkin politiikkaan perehtyneiden ja sitä vähän tuntevien kuin puhtaasti ammattilaisten ja kansalaisten välillä. Politiikan kielen ominaispiirteiden hallinta edellyttää puhujalta perehtyneisyyttä ja kykyä tulkita puhujan argumentointia, mikä saattaa tuntua politiikkaa vähän tuntevan näkökulmasta työläältä ja vieraalta. Politiikan kielellä on yhteiskunnassa moninainen rooli, ja sen käyttöön vaikuttavat niin puhujan resurssit ja tavoitteet kuin puhetilanne ja yleisö. Koska yhteiskunnallinen toiminta on perustaltaan vuorovaikutusta, on demokratian toimivuutta pohdittaessa syytä arvioida politiikan kielen vaikutuksia