Arktis ja muuttuva suvereniteetti : Diskurssianalyysi Kanadan liittovaltiohallinnon ja inuiittijärjestöjen suvereniteettikäsityksistä
Hangaslammi, Sini (2017)
Hangaslammi, Sini
2017
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704131441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704131441
Tiivistelmä
Suvereniteetti on keskeinen käsite kansainvälisessä politiikassa, mutta sen määritelmä on kiistelty. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Kanadan liittovaltiohallinnon ja inuiitteja edustavien järjestöjen suvereniteettikäsityksiä liittyen arktiseen alueeseen. Arktisen alueen muuttuvat olosuhteet ja erityisesti ilmastonmuutos ovat nostaneet esiin kysymyksiä siitä, miten muuttuva ympäristö vaikuttaa alueen rajanvetoihin ja omistajuuskysymyksiin. Kun käydään keskustelua suvereniteetista, käydään väistämättä keskustelua myös siitä, kenen ääni kuuluu ja kenellä on oikeus osallistua päätöksentekoon. Perinteisesti suvereniteetti on liitetty valtion käsitteeseen, mutta myös ei-valtiolliset toimijat osallistuvat sen määrittämiseen.
Tarkastelen työssäni Kanadan liittovaltiohallinnon sekä Kanadan kansallisen inuiittijärjestön Inuit Tapiirit Kanatamin (ITK) ja Inuiittien sirkumpolaarisen neuvoston (ICC) suvereniteettikäsityksiä. Tutkimuskysymykseni on, minkälaisia suvereniteettikäsityksiä Kanadan liittovaltiohallinnon ja inuiittijärjestöjen arktisiin linjauksiin sisältyy ja millä tavoin käsitykset kohtaavat tai eroavat toisistaan. Tarkoituksenani on tarkastella suvereniteetin käsitettä erilaisten toimijoiden näkökulmasta ja samalla pureutua kiistellyn käsitteen merkitykseen kansainvälisen politiikan maailmaa määrittävänä piirteenä. Tutkimus avaa ikkunan tarkastella historiallisesti muuttuvaa suvereniteettia arktisen alueen esimerkin kautta ja arvioida sen merkitystä totutulle maailmanjärjestykselle.
Kansainvälisen politiikan oppialan keskustelu suvereniteetin käsitteestä tarjoaa teoreettisen taustan tutkimukselle. Suvereniteetti on kansainvälisen politiikan oppialalla laajasti käsitelty, mutta samanaikaisesti kiistanalainen käsite. Tarkastelen tutkielmassani suvereniteettia perinteisen valtiosuvereniteetin näkökulmasta ja sosiaalisena konstruktiona. Pohdin myös suvereniteetin heikkenemistä käsittelevää kirjallisuutta ja suvereniteetin määrittämän westfalenilaisen maailmanjärjestyksen murrosta. Menetelmällinen suuntaukseni pohjautuu diskurssianalyysille. Tutkimusaineisto koostuu Kanadan liittovaltiohallinnon arktista politiikka käsittelevistä asiakirjoista sekä Kanadan liittovaltiohallinnon edustajien puheista. Inuiittijärjestöiltä tarkastelussa on ICC:n suvereniteettijulistus sekä puheita ja lehdistötiedotteita. Ajallisesti aineisto rajautuu vuosiin 2006-2015, jolloin Kanadan johdossa oli Stephen Harperin johtama konservatiivipuolue.
Tutkielmasta käy ilmi, että toimijoiden suvereniteettikäsitykset eroavat toisistaan. Kanadan liittovaltiohallinnon suvereniteettikäsitys määrittelee suvereniteetin territoriaalisuudeksi, historiallisesti saavutetuksi ja valtiokeskeiseksi. Inuiittijärjestöjen suvereniteettikäsitys taas käsittää suvereniteetin historiallisesti periytyväksi, oikeudeksi osallistua ja yhteisöjen sisäiseksi vahvuudeksi. Kanadan liittovaltiohallinnon suvereniteettikäsitys perustuu käsityksiin perinteisestä valtiosuvereniteetista. Se järjestää maailman totuttuun tapaan westfalenilaiseen järjestelmään, jossa valtio on ainoa ja ensisijainen auktoriteetti. Inuiittijärjestöt sen sijaan pyrkivät arktisella alueella aktiivisesti määrittelemään suvereniteetin käsitettä uudelleen. Valtiokeskeisyydestä pyritään yhä enemmän kohti jaettua suvereniteettia. Eriävien suvereniteettikäsitysten tarkastelu antaa eväitä pohtia arktisen alueen yhteistyön lähtökohtia, mutta myös laajemmin vallalla olevan suvereniteettikäsityksen muutosta ja westfalenilaisen maailmanjärjestyksen mahdollista murrosta.
Tarkastelen työssäni Kanadan liittovaltiohallinnon sekä Kanadan kansallisen inuiittijärjestön Inuit Tapiirit Kanatamin (ITK) ja Inuiittien sirkumpolaarisen neuvoston (ICC) suvereniteettikäsityksiä. Tutkimuskysymykseni on, minkälaisia suvereniteettikäsityksiä Kanadan liittovaltiohallinnon ja inuiittijärjestöjen arktisiin linjauksiin sisältyy ja millä tavoin käsitykset kohtaavat tai eroavat toisistaan. Tarkoituksenani on tarkastella suvereniteetin käsitettä erilaisten toimijoiden näkökulmasta ja samalla pureutua kiistellyn käsitteen merkitykseen kansainvälisen politiikan maailmaa määrittävänä piirteenä. Tutkimus avaa ikkunan tarkastella historiallisesti muuttuvaa suvereniteettia arktisen alueen esimerkin kautta ja arvioida sen merkitystä totutulle maailmanjärjestykselle.
Kansainvälisen politiikan oppialan keskustelu suvereniteetin käsitteestä tarjoaa teoreettisen taustan tutkimukselle. Suvereniteetti on kansainvälisen politiikan oppialalla laajasti käsitelty, mutta samanaikaisesti kiistanalainen käsite. Tarkastelen tutkielmassani suvereniteettia perinteisen valtiosuvereniteetin näkökulmasta ja sosiaalisena konstruktiona. Pohdin myös suvereniteetin heikkenemistä käsittelevää kirjallisuutta ja suvereniteetin määrittämän westfalenilaisen maailmanjärjestyksen murrosta. Menetelmällinen suuntaukseni pohjautuu diskurssianalyysille. Tutkimusaineisto koostuu Kanadan liittovaltiohallinnon arktista politiikka käsittelevistä asiakirjoista sekä Kanadan liittovaltiohallinnon edustajien puheista. Inuiittijärjestöiltä tarkastelussa on ICC:n suvereniteettijulistus sekä puheita ja lehdistötiedotteita. Ajallisesti aineisto rajautuu vuosiin 2006-2015, jolloin Kanadan johdossa oli Stephen Harperin johtama konservatiivipuolue.
Tutkielmasta käy ilmi, että toimijoiden suvereniteettikäsitykset eroavat toisistaan. Kanadan liittovaltiohallinnon suvereniteettikäsitys määrittelee suvereniteetin territoriaalisuudeksi, historiallisesti saavutetuksi ja valtiokeskeiseksi. Inuiittijärjestöjen suvereniteettikäsitys taas käsittää suvereniteetin historiallisesti periytyväksi, oikeudeksi osallistua ja yhteisöjen sisäiseksi vahvuudeksi. Kanadan liittovaltiohallinnon suvereniteettikäsitys perustuu käsityksiin perinteisestä valtiosuvereniteetista. Se järjestää maailman totuttuun tapaan westfalenilaiseen järjestelmään, jossa valtio on ainoa ja ensisijainen auktoriteetti. Inuiittijärjestöt sen sijaan pyrkivät arktisella alueella aktiivisesti määrittelemään suvereniteetin käsitettä uudelleen. Valtiokeskeisyydestä pyritään yhä enemmän kohti jaettua suvereniteettia. Eriävien suvereniteettikäsitysten tarkastelu antaa eväitä pohtia arktisen alueen yhteistyön lähtökohtia, mutta myös laajemmin vallalla olevan suvereniteettikäsityksen muutosta ja westfalenilaisen maailmanjärjestyksen mahdollista murrosta.