Tehokkaan pahoinvoinnin estolääkityksen yhteys pahoinvoinnin vähenemiseen rintasyöpäpotilailla
Takala, Laura (2017)
Takala, Laura
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704131440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704131440
Tiivistelmä
Rintasyöpäpotilaille toteutetaan leikkaushoidon liitännäishoitona usein solunsalpaajahoitoja estämään taudin uusiutumista. Solunsalpaajahoidoista voi ilmaantua potilaalle useita erilaisia haittavaikutuksia, muun muassa pahoinvointia ja oksentelua, joita potilaat etukäteen jo monesti pelkäävät. Usein rintasyövän liitännäishoidot sisältävät antrasykliinin ja syklofosfamidin yhdistelmää, kuten CEF- tai CEX-syöpälääkehoidot, jotka luokitellaan korkean pahoinvoinnin riskin lääkityksiin ja joihin suositellaan tehokasta pahoinvoinnin estolääkehoitoa.
Tutkimusasetelmana oli retrospektiivinen kohorttitutkimus. Yhteensä tutkittavia oli 229 ja he kaikki olivat saaneet yhteensä kolme sykliä CEF-solunsalpaajahoitoa (syklofosfamidi, epirubisiini, fluorourasiili). Perustiedot potilaista, pahoinvoinnin estolääkitykset sekä mahdolliset riskitekijät pahoinvoinnille merkittiin ylös sairaskertomusmerkinnöistä, sytostaattihoitokorteista sekä erillisistä potilaskansioista. Keräämiemme tietojen pohjalta vertasimme aprepitanttia saaneiden potilaiden kohtalaisen ja vaikea-asteisen pahoinvoinnin määrän vähentymistä aprepitanttia saamattomiin.
Aprepitantti yhdistettiin tutkimuksessamme vähäisempään pahoinvoinnin haitta-asteeseen (p-arvo=0,024) sekä vähäisempään oksenteluun (p-arvo=0,004). Verrattaessa aiempaa pahoinvoinnin estolääkityksen protokollaa (deksametasoni ja 5-HT3-salpaaja) uuteen ohjeistukseen (deksametasoni, 5-HT3-salpaaja ja aprepitantti) havaittiin uusi protokolla hyödyllisemmäksi pahoinvoinnin suhteen (p-arvo=0,002).
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.
Tutkimusasetelmana oli retrospektiivinen kohorttitutkimus. Yhteensä tutkittavia oli 229 ja he kaikki olivat saaneet yhteensä kolme sykliä CEF-solunsalpaajahoitoa (syklofosfamidi, epirubisiini, fluorourasiili). Perustiedot potilaista, pahoinvoinnin estolääkitykset sekä mahdolliset riskitekijät pahoinvoinnille merkittiin ylös sairaskertomusmerkinnöistä, sytostaattihoitokorteista sekä erillisistä potilaskansioista. Keräämiemme tietojen pohjalta vertasimme aprepitanttia saaneiden potilaiden kohtalaisen ja vaikea-asteisen pahoinvoinnin määrän vähentymistä aprepitanttia saamattomiin.
Aprepitantti yhdistettiin tutkimuksessamme vähäisempään pahoinvoinnin haitta-asteeseen (p-arvo=0,024) sekä vähäisempään oksenteluun (p-arvo=0,004). Verrattaessa aiempaa pahoinvoinnin estolääkityksen protokollaa (deksametasoni ja 5-HT3-salpaaja) uuteen ohjeistukseen (deksametasoni, 5-HT3-salpaaja ja aprepitantti) havaittiin uusi protokolla hyödyllisemmäksi pahoinvoinnin suhteen (p-arvo=0,002).
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.