Varhaisen Parkinsonin taudin neurologinen ja neuropsykologinen oirekuva
Savolainen, Nina (2017)
Savolainen, Nina
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704101412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201704101412
Tiivistelmä
Johdanto. Parkinsonin tauti on progressiivinen neurologinen sairaus, jonka syitä ei tunneta. Parkinsonin taudin motoriset tyyppioireet ovat lepovapina, bradykinesia ja hypokinesia, rigiditeetti ja asennon epävakaisuus. Parkinsonin taudissa on lisäksi ei-motorisia oireita, jotka myös heikentävät elämänlaatua. Näitä ovat mm. kognition muutokset, neuropsykiatriset ja käyttäytymisen häiriöt, autonomisen hermoston toiminnan häiriöt, unen häiriöt ja aistitoiminnan häiriöt. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia alkuvaiheen Parkinsonin taudin neurologista ja neuropsykologista oirekuvaa.
Aineisto ja menetelmät. Tutkimuksen aineisto on kerätty aikaisemmin ja käytetty tutkimuksessa "Parkinsonismin oirein ilmenevien neurodegeneratiivisten sairauksien kuvantamislöydökset ja kognitiivinen oirekuva". Potilasjoukko koostui 37:stä alkuvaiheen Parkinson-potilaasta ja verrokkijoukko 19 henkilöstä, joille kaikille suoritettiin neurologiset ja neuropsykologiset tutkimukset käyttäen standardoituja neurologisia ja neuropsykologisia menetelmiä.
Tulokset. Potilaiden ja verrokkien välillä todettiin merkitsevä ero UPDRS II- ja III-pisteissä (p-arvot järjestyksessä 0,020 ja 0,000) eli potilailla todettiin verrokkeja enemmän ongelmia päivittäisissä toimissa ja motoriikassa. Potilaiden elämänlaatu oli verrokkeja heikompi liikkuvuudessa (p = 0,002), suoriutumisessa päivittäisissä toiminnoissa (p = 0,000), tunne-elämässä (p = 0,001), stigmassa (p = 0,000), kognitiivisessa heikkenemässä (p = 0,19) ja kommunikaatiossa (p = 0,017). Sen sijaan merkitsevää eroa ei todettu UPDRS I-kyselyssä (p = 0,093), MMSE-pisteissä (p = 0,869), MCI-testauksessa (p = 0,131), BDI-II-pisteissä (p = 0,216) ja kahdessa elämänlaadun osa-alueessa: sosiaalinen tuki (p = 0,330) ja epämukavuuden tunteet kehossa (p = 0,545).
Johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin selvästi Parkinsonin taudin alkuvaiheen oirekuvan moninaisuus, joka on kliinisessä työssä otettava huomioon. Jatkossa on tärkeää tutkia potilailla havaittuja oireita ja löydöksiä sekä tunnistaa niiden joukosta taudin ennustetta kuvaavat muuttujat.
Aineisto ja menetelmät. Tutkimuksen aineisto on kerätty aikaisemmin ja käytetty tutkimuksessa "Parkinsonismin oirein ilmenevien neurodegeneratiivisten sairauksien kuvantamislöydökset ja kognitiivinen oirekuva". Potilasjoukko koostui 37:stä alkuvaiheen Parkinson-potilaasta ja verrokkijoukko 19 henkilöstä, joille kaikille suoritettiin neurologiset ja neuropsykologiset tutkimukset käyttäen standardoituja neurologisia ja neuropsykologisia menetelmiä.
Tulokset. Potilaiden ja verrokkien välillä todettiin merkitsevä ero UPDRS II- ja III-pisteissä (p-arvot järjestyksessä 0,020 ja 0,000) eli potilailla todettiin verrokkeja enemmän ongelmia päivittäisissä toimissa ja motoriikassa. Potilaiden elämänlaatu oli verrokkeja heikompi liikkuvuudessa (p = 0,002), suoriutumisessa päivittäisissä toiminnoissa (p = 0,000), tunne-elämässä (p = 0,001), stigmassa (p = 0,000), kognitiivisessa heikkenemässä (p = 0,19) ja kommunikaatiossa (p = 0,017). Sen sijaan merkitsevää eroa ei todettu UPDRS I-kyselyssä (p = 0,093), MMSE-pisteissä (p = 0,869), MCI-testauksessa (p = 0,131), BDI-II-pisteissä (p = 0,216) ja kahdessa elämänlaadun osa-alueessa: sosiaalinen tuki (p = 0,330) ja epämukavuuden tunteet kehossa (p = 0,545).
Johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin selvästi Parkinsonin taudin alkuvaiheen oirekuvan moninaisuus, joka on kliinisessä työssä otettava huomioon. Jatkossa on tärkeää tutkia potilailla havaittuja oireita ja löydöksiä sekä tunnistaa niiden joukosta taudin ennustetta kuvaavat muuttujat.