Yläkoululaisten lukemaan innostaminen yleisen kirjaston näkökulmasta
Marttinen, Elisa (2017)
Marttinen, Elisa
2017
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703201313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201703201313
Tiivistelmä
Suomalaisten, yläkouluikäisten nuorten, lukutaidon taso on heikennyt kymmenessä vuodessa huolestuttavasti. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää tämän ikäisten nuorten keskuudessa tapahtunutta kirjojen arvostuksen laskua sekä lukuharrastuksen vähenemistä. Lukuharrastuksen vähenemisen yhtenä syynä ovat sen kanssa samasta vapaa-ajasta kisaavat uudet teknologiat. Ristiriitaiseksi tilanteen tekee se, että suurin osa nuorten ajasta menee kuin huomaamatta erilaisten tekstien lukemiseen. Lukemista ei kuitenkaan varsinaisesti harrasteta, eikä pitkien tekstien, kuten kaunokirjojen lukemiseen jakseta sitoutua. Kuitenkin juuri lukemisharrastus on avainasemassa hyvän lukutaidon kehittymisessä.
Lukuharrastuksen kehittymisessä kotitaustan merkitystä ei voi vähätellä. Tutkimusten mukaan kodilla on monia vaikutuksia lukuharrastuksen aloittamisessa ja sen jatkumisessa myös nuorena aikuisena. Kodin lisäksi peruskoulu ja kirjasto, erikseen ja yhteistyössä, tekevät töitä lasten ja nuorten lukuinnostuksen eteen. Kirjailijavierailut, lukudiplomit sekä erilaiset kirjallisuustapahtumat ovat paljon käytettyjä lukemaan innostamisen muotoja, niin koulun kuin kirjastonkin puolella. Yleisten kirjastojen käytetyin ja systemaattisin lukemaan innostamisen muoto ovat kuitenkin kirjavinkkaukset. Peruskoululaisille tarjotuissa kirjavinkkauksissa kirjavinkkarit suosittelevat lukemiaan kirjoja koululaisille kohdeyleisön luokka-aste ja mahdolliset lukuesteet huomioon ottaen. Etenkin alakoululaisille vinkataan useissa kunnissa systemaattisesti. Yläkoululaiset ovat haastavampi yleisö ja heitä mahdollisesti kiinnostaviin kirjoihin perehtyminen vie enemmän aikaa.
Tämän tutkimuksen kohteena ovat Tampereen Linnainmaan koulun 8. luokkalaiset. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia heidän lukuharrastustaan, kirjastonkäyttöään sekä heidän mielipiteitään koskien Tampereen pääkirjastossa toteutettuja kirjavinkkauksia. Tärkein tutkimuskysymykseni on, innostuvatko nuoret kirjoista kirjavinkkauksessa. Tutkimukseni toteutin kahtena kyselytutkimuksena samalle tutkimusjoukolle ennen ja jälkeen kirjavinkkauksen. Lisäksi kyseisten nuorten äidinkielen- ja kirjallisuuden opettajat sekä erityisopettaja vastasivat haastatteluissa kysymyksiin nuorten lukutaidon tilasta sekä koulun käyttämistä lukemaan innostamisen muodoista.
Tulosten perusteella vain vajaa kolmasosa oppilaista harrasti lukemista ja eniten lukuvinkkejä saatiin netistä. Kirjavinkkauskäynnillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia oppilaiden asenteisiin lukemisesta tai kirjastosta. Vinkkauksissa he pitivät parhaimpina puolina Kahoot-äänestystä eli vaikuttamismahdollisuutta vinkkauksen etenemiseen, sekä vinkattuja kirjoja. Parannusehdotuksissa eniten toivottiin, että vinkit olisivat lyhempiä ja vinkattaisiin enemmän kirjoja. Vinkkauskokemus oli tutkimusjoukolle ennemmin myönteinen kuin kielteinen. Tutkimusjoukon äidinkielen- ja kirjallisuuden opettajat sekä erityisluokan opettaja olivat yhtä mieltä siitä, että 8. luokkalaisten lukutaidon taso on erittäin vaihteleva, eivätkä oppilaat harrasta lukemista tai käytä kirjastoa samassa mittakaavassa kuin ennen. Opettajat arvostivat kirjavinkkauksia sekä yhteistyötä kirjaston kanssa.
Lukuharrastuksen kehittymisessä kotitaustan merkitystä ei voi vähätellä. Tutkimusten mukaan kodilla on monia vaikutuksia lukuharrastuksen aloittamisessa ja sen jatkumisessa myös nuorena aikuisena. Kodin lisäksi peruskoulu ja kirjasto, erikseen ja yhteistyössä, tekevät töitä lasten ja nuorten lukuinnostuksen eteen. Kirjailijavierailut, lukudiplomit sekä erilaiset kirjallisuustapahtumat ovat paljon käytettyjä lukemaan innostamisen muotoja, niin koulun kuin kirjastonkin puolella. Yleisten kirjastojen käytetyin ja systemaattisin lukemaan innostamisen muoto ovat kuitenkin kirjavinkkaukset. Peruskoululaisille tarjotuissa kirjavinkkauksissa kirjavinkkarit suosittelevat lukemiaan kirjoja koululaisille kohdeyleisön luokka-aste ja mahdolliset lukuesteet huomioon ottaen. Etenkin alakoululaisille vinkataan useissa kunnissa systemaattisesti. Yläkoululaiset ovat haastavampi yleisö ja heitä mahdollisesti kiinnostaviin kirjoihin perehtyminen vie enemmän aikaa.
Tämän tutkimuksen kohteena ovat Tampereen Linnainmaan koulun 8. luokkalaiset. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia heidän lukuharrastustaan, kirjastonkäyttöään sekä heidän mielipiteitään koskien Tampereen pääkirjastossa toteutettuja kirjavinkkauksia. Tärkein tutkimuskysymykseni on, innostuvatko nuoret kirjoista kirjavinkkauksessa. Tutkimukseni toteutin kahtena kyselytutkimuksena samalle tutkimusjoukolle ennen ja jälkeen kirjavinkkauksen. Lisäksi kyseisten nuorten äidinkielen- ja kirjallisuuden opettajat sekä erityisopettaja vastasivat haastatteluissa kysymyksiin nuorten lukutaidon tilasta sekä koulun käyttämistä lukemaan innostamisen muodoista.
Tulosten perusteella vain vajaa kolmasosa oppilaista harrasti lukemista ja eniten lukuvinkkejä saatiin netistä. Kirjavinkkauskäynnillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia oppilaiden asenteisiin lukemisesta tai kirjastosta. Vinkkauksissa he pitivät parhaimpina puolina Kahoot-äänestystä eli vaikuttamismahdollisuutta vinkkauksen etenemiseen, sekä vinkattuja kirjoja. Parannusehdotuksissa eniten toivottiin, että vinkit olisivat lyhempiä ja vinkattaisiin enemmän kirjoja. Vinkkauskokemus oli tutkimusjoukolle ennemmin myönteinen kuin kielteinen. Tutkimusjoukon äidinkielen- ja kirjallisuuden opettajat sekä erityisluokan opettaja olivat yhtä mieltä siitä, että 8. luokkalaisten lukutaidon taso on erittäin vaihteleva, eivätkä oppilaat harrasta lukemista tai käytä kirjastoa samassa mittakaavassa kuin ennen. Opettajat arvostivat kirjavinkkauksia sekä yhteistyötä kirjaston kanssa.