Oppiminen moniulotteinen prosessi. Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä oppimisesta ja oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
Kallio, Tiina (2016)
Kallio, Tiina
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609022222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609022222
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten käsityksiä oppimisesta sekä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Oppilaiden oppimiskäsitysten tarkasteleminen oli ajankohtainen tutkimuskohde tilanteessa, jossa voimaan astuvat kansalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat aiempaa vahvemmin oppijan aktiivista roolia omassa oppimisprosessissaan.
Tutkimusta varten haastateltiin Pirkanmaalaisen peruskoulun kahdeksasluokkalaisia oppilaita. Aineiston koostui 4-5 oppilaan pienryhmien kokoamista käsitekartoista ja niiden pohjalta toteutuneista ryhmähaastatteluista. Käsitekarttatyöskentelyyn sekä sitä seuranneeseen ryhmähaastatteluun osallistui 19 oppilaan opetusryhmä, joka koostui eri luokilla opiskelevista kahdeksannen luokan oppilaista. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä ennalta asetettujen tutkimuskysymysten mukaan.
Aiemman tutkimuksen perusteella (Marton & Säljö 2005) oppilaiden ajateltiin tarkastelevan käsityksissään oppimista muistamisena, ymmärtämisenä ja soveltamisena. Tutkimus osoitti oppilaiden mieltävän oppimisen laaja-alaisesti moniulotteisena ilmiönä, jossa tavoitteet ja konteksti vaikuttavat oppimiskäsityksen sisältöön. Oppilaat käsittivät oppimisen muistamisena ja toistavana toimintana, tavoitteellisena ymmärtämiseen tähtäävänä sekä välineenä tulevaisuuden rakentamiseksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, joita tarkasteltiin oppijan roolin ilmenemisen näkökulmasta. Oppijan oma rooli miellettiin keskeisimmäksi tekijäksi oppimisessa, mutta ympäristöllä, opettajalla sekä vertaisilla koettiin olevan merkitystä oppimiselle ja vaikutusta oppimiseen liittyviin asenteisiin sekä käsityksiin. Oppiminen ymmärrettiin prosessina, jossa oppija rakentaa ja muokkaa omaa osaamistaan, tietorakenteitaan ja maailmankuvaansa. Oppimisprosessin eri vaiheissa korostui eri oppimiseen vaikuttavat tekijät ja oppijan oman roolin ilmenemismuoto. Oppilaiden käsitysten mukaan oppimista voi tapahtua aina ja kaikkialla, mutta ymmärtävän oppimisen saavuttamiseksi oppijan on oltava aktiivinen tiedon prosessoija, koettava asia merkitykselliseksi sekä oltava motivoitunut oppimaan.
Perusopetuksen tehtävänä on muodostaa oppilaille laaja yleissivistys ja avartaa sekä syventää heidän maailmakuvaansa. Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, maailmankuvaa jäsentäviä ja eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, joiden opetus perustuu tieteelliseen tietoon, mutta toteutuu oppiainerajat ylittävänä tarkasteluna. (OKM 2012.) Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ohjaamalla oppilaita oppimisprosesseissa aktiivisiksi tiedon prosessoijiksi ja säätelemään oppimistaan tarkoituksenmukaisesti. Oppilasta tulee ohjata ja tukea yhä itsenäisempään oppimisprosessiin, jossa hän asettaa tarkoituksenmukaisia ja realistisia tavoitteita, valitsee oppimisen strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioi oppimista sekä tekee tarvittavia toimia tietojen valossa. Näiden taitojen oppimiseen tarvitaan aikaa ja ohjausta prosessoida opittua sekä lisäksi monipuolisia ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia, jotka palvelevat nykypäivän osaamisen tarpeita.
Tutkimusta varten haastateltiin Pirkanmaalaisen peruskoulun kahdeksasluokkalaisia oppilaita. Aineiston koostui 4-5 oppilaan pienryhmien kokoamista käsitekartoista ja niiden pohjalta toteutuneista ryhmähaastatteluista. Käsitekarttatyöskentelyyn sekä sitä seuranneeseen ryhmähaastatteluun osallistui 19 oppilaan opetusryhmä, joka koostui eri luokilla opiskelevista kahdeksannen luokan oppilaista. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä ennalta asetettujen tutkimuskysymysten mukaan.
Aiemman tutkimuksen perusteella (Marton & Säljö 2005) oppilaiden ajateltiin tarkastelevan käsityksissään oppimista muistamisena, ymmärtämisenä ja soveltamisena. Tutkimus osoitti oppilaiden mieltävän oppimisen laaja-alaisesti moniulotteisena ilmiönä, jossa tavoitteet ja konteksti vaikuttavat oppimiskäsityksen sisältöön. Oppilaat käsittivät oppimisen muistamisena ja toistavana toimintana, tavoitteellisena ymmärtämiseen tähtäävänä sekä välineenä tulevaisuuden rakentamiseksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, joita tarkasteltiin oppijan roolin ilmenemisen näkökulmasta. Oppijan oma rooli miellettiin keskeisimmäksi tekijäksi oppimisessa, mutta ympäristöllä, opettajalla sekä vertaisilla koettiin olevan merkitystä oppimiselle ja vaikutusta oppimiseen liittyviin asenteisiin sekä käsityksiin. Oppiminen ymmärrettiin prosessina, jossa oppija rakentaa ja muokkaa omaa osaamistaan, tietorakenteitaan ja maailmankuvaansa. Oppimisprosessin eri vaiheissa korostui eri oppimiseen vaikuttavat tekijät ja oppijan oman roolin ilmenemismuoto. Oppilaiden käsitysten mukaan oppimista voi tapahtua aina ja kaikkialla, mutta ymmärtävän oppimisen saavuttamiseksi oppijan on oltava aktiivinen tiedon prosessoija, koettava asia merkitykselliseksi sekä oltava motivoitunut oppimaan.
Perusopetuksen tehtävänä on muodostaa oppilaille laaja yleissivistys ja avartaa sekä syventää heidän maailmakuvaansa. Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, maailmankuvaa jäsentäviä ja eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, joiden opetus perustuu tieteelliseen tietoon, mutta toteutuu oppiainerajat ylittävänä tarkasteluna. (OKM 2012.) Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ohjaamalla oppilaita oppimisprosesseissa aktiivisiksi tiedon prosessoijiksi ja säätelemään oppimistaan tarkoituksenmukaisesti. Oppilasta tulee ohjata ja tukea yhä itsenäisempään oppimisprosessiin, jossa hän asettaa tarkoituksenmukaisia ja realistisia tavoitteita, valitsee oppimisen strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioi oppimista sekä tekee tarvittavia toimia tietojen valossa. Näiden taitojen oppimiseen tarvitaan aikaa ja ohjausta prosessoida opittua sekä lisäksi monipuolisia ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia, jotka palvelevat nykypäivän osaamisen tarpeita.