Inessiivin päätteen variaatio Kannuksen murteen puhujilla 1960- ja 2010-luvulla
Luoma, Maija (2016)
Luoma, Maija
2016
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201607042067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201607042067
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsittelen Kannuksen murteen inessiivivarianttien esiintymiä vuosina 1963 ja 2015. Aineistoina käytän Kotimaisten kielten (tutkimus-)keskuksen vanhoja murrenauhoitteita sekä itse keräämaääni nauhoiteaineistoa. Vuoden 1963 aineisto koostuu seitsemän yli 70-vuotiaan kannuslaisen haastatteluista ja uusi puolestaan neljän keski-ikäisen, neljän nuoren aikuisen ja neljän yläkoululaisen kannuslaisen haastatteluista. Tarkoituksena on selvittää, missä määrin ja mitä inessiivivariantteja puhujat tuottavat ja mitkä tekijät (esim. äänneympäristö, informanttien ikä tai sukupuoli) todennäköisesti selittävät päätteiden esiintymistä. Vanhaa ja uutta aineistoa sekä eri ikäryhmien tuotoksia vertaamalla selvitän, millaisia eroja aineistojen välillä ilmenee. Lopuksi perehdyn siihen, onko aineistoissa nähtävissä merkkejä kielenmuutoksesta.
Teoriataustana on dialektologia sekä sosiolingvistiikka ja variaationtutkimus. Aineisto on kerätty haastattelemalla puhujia nauhalle. Työ pohjaa näennäisaikamenetelmään uuden aineiston eri ikäryhmien vertailemisen osalta, mutta myös reaaliaikametodi on mukana, kun tarkastelen vanhan ja uuden aineistojen eroja ja samankaltaisuuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikissa ikäryhmissä esiintyy Kannuksen murteelle ominaista inessiivin päätettä -sA sekä variantteja -ssA ja -s, joista jälkimmäisen osuus jää tosin varsin pieneksi. Äänneympäristöllä ei ole juurikaan vaikutusta eri inessiivivarianttien maäärään, joskin vokaalinetinen asema on lähes kaikissa ryhmissä yleisin loppuheittoisen päätteen esiintymisympäristö. Joidenkin informanttien kohdalla eri varianttien osuutta voidaan selittää ainakin osittain esimerkiksi puhujan suhtautumisella kotiseutuunsa tai elämäntilanteella, ja etenkin yläkoululaisten ryhmässä sukupuolten väliset erot osoittautuvat hyvin merkittäviksi.
sA-pääte on odotuksenmukaisesti erittäin yleinen vuoden 1963 aineiston puhujilla. Se elää vahvana myös uuden aineiston miehillä ja keski-ikäisillä naisilla, mutta yläkoululaistytöillä yleiskielen mukainen -ssA onkin kaikkein yleisin variantti. Tämä näyttää viittaavan aluillaan olevaan kielenmuutokseen, jossa -ssA valtaa alaa murteelliselta päätteeltä.
Teoriataustana on dialektologia sekä sosiolingvistiikka ja variaationtutkimus. Aineisto on kerätty haastattelemalla puhujia nauhalle. Työ pohjaa näennäisaikamenetelmään uuden aineiston eri ikäryhmien vertailemisen osalta, mutta myös reaaliaikametodi on mukana, kun tarkastelen vanhan ja uuden aineistojen eroja ja samankaltaisuuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikissa ikäryhmissä esiintyy Kannuksen murteelle ominaista inessiivin päätettä -sA sekä variantteja -ssA ja -s, joista jälkimmäisen osuus jää tosin varsin pieneksi. Äänneympäristöllä ei ole juurikaan vaikutusta eri inessiivivarianttien maäärään, joskin vokaalinetinen asema on lähes kaikissa ryhmissä yleisin loppuheittoisen päätteen esiintymisympäristö. Joidenkin informanttien kohdalla eri varianttien osuutta voidaan selittää ainakin osittain esimerkiksi puhujan suhtautumisella kotiseutuunsa tai elämäntilanteella, ja etenkin yläkoululaisten ryhmässä sukupuolten väliset erot osoittautuvat hyvin merkittäviksi.
sA-pääte on odotuksenmukaisesti erittäin yleinen vuoden 1963 aineiston puhujilla. Se elää vahvana myös uuden aineiston miehillä ja keski-ikäisillä naisilla, mutta yläkoululaistytöillä yleiskielen mukainen -ssA onkin kaikkein yleisin variantti. Tämä näyttää viittaavan aluillaan olevaan kielenmuutokseen, jossa -ssA valtaa alaa murteelliselta päätteeltä.