20 vuotta Euroopan unionissa. Tarkastelu Suomen eduskuntapuolueiden EU-kriittisyydestä eurovaaliohjelmissa 1995-2015
Saarinen, Noomi (2016)
Saarinen, Noomi
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606151912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606151912
Tiivistelmä
Vuonna 2015 Suomi vietti 20-vuotisjuhlavuottaan EU:ssa samaan aikaan, kun EU paini lukuisten ongelmien kanssa. Kriittinen suhtautuminen EU:hun vaikuttaa kasvaneen niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin. Suomessa euroskeptisismiksi kutsuttu ilmiö profiloidaan usein perussuomalaisiin, jotka laittoivat Suomen puoluekentän voimasuhteet uusiksi viimeistään vuoden 2011 eduskuntavaalien myötä. Tosiasiassa euroskeptisismi ilmiönä on paljon vanhempi. Aiempi tutkimus kertoo EU:n suosion kääntyneen laskuun Euroopassa jo Maastrichtin sopimuksen (1991) myötä, ja Suomessa lukuisten puolueiden kannattajat sekä lähes puolet väestöstä äänesti EU-jäsenyyttä vastaan vielä vuoden 1994 kansanäänestyksessä. On todennäköistä, etteivät kansan jakautuneet EU-mielipiteet hävinneet Suomen liityttyä EU:hun huolimatta siitä, että eduskunnan puolueet ovat ajaneet pitkälti konsensushakuista, myönteistä EU-politiikkaa.
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Suomen eduskuntapuolueiden suhtautumista EU:hun koko 20-vuotisen jäsenyyden aikana. Tutkielma on teoriaohjaava sisällönanalyysi puolueiden eurovaaliohjelmista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, missä määrin euroskeptisyyttä esiintyy puolueiden ohjelmissa, onko puolueiden euroskeptisismissä tapahtunut muutosta ajallisesti verratessa, sekä millaisia uhkakuvia puolueet liittävät EU:hun tai sen puitteissa tapahtuviin kehityskulkuihin.
Aikaisemman tutkimuksen perusteella puolueiden EU-asenteita voidaan selittää puolueen ideologisella ja historiallisella taustalla, jonka tulkinnassa tässä tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä teoriaa puolueperhetyyppien EU-näkemyksistä. Lisäksi puolueen EU-kantaa voivat selittää puolueen sijoittuminen sosioekonomisella vasemmisto oikeisto-jakolinjalla sekä arvopohjaisella jakolinjalla. Tuen tai kritiikin määrässä tapahtuvia muutoksia puolestaan voidaan selvittää ristiriitaulottuvuusteorioiden lisäksi puolueiden välisen kilpailun dynamiikan teorialla.
Tutkimuksessa todettiin, että puolueperheteoria selittää hyvin Suomen eduskuntapuolueiden suhtautumista EU:hun ja EU:hun liitettyjä negatiivisia kuvia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suomen puolueista perussuomalaiset on selvästi euroskeptisin, ja on ajoittain myös vastustanut EU:ta periaatteellisesti. Perussuomalaisten ohessa Suomen kristillisdemokraatit on suhtautunut läpi vuosien melko kriittisesti EU:n tiettyihin ulottuvuuksiin. Lisäksi kriittisyyttä löytyy selvästi vasemmistoliiton ohjelmista. Myös SDP ja keskusta kritisoivat tiettyjä kehityskulkuja. Vihreiden, RKP:n ja kokoomuksen ohjelmissa kritiikki on minimaalista ja esitetty lähinnä rakentavina kehitysideoina. Muutokset kritiikin tai tuen määrissä eivät ole radikaaleja, mutta sikäli kun niitä ilmenee, niiden voi useissa tapauksissa päätellä johtuneen osittain puolueen asemasta hallituksessa tai oppositiossa.
Euroskeptisismin määrää on haasteellista mitata, mutta tutkimustuloksena voidaan sanoa, että euroskeptisimi ei ole Suomessa 2010-luvun ilmiö, vaan sitä on ollut jo aiemmin ja useamman puolueen riveissä. Suurimpien puolueiden virallinen linja suhteessa EU:hun on kuitenkin koko ajan ollut pääasiassa pragmaattinen tai myönteinen, ja mahdollinen kritiikki on kohdistunut lähinnä tiettyihin osa-alueisiin tai kehityskulkuihin.
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Suomen eduskuntapuolueiden suhtautumista EU:hun koko 20-vuotisen jäsenyyden aikana. Tutkielma on teoriaohjaava sisällönanalyysi puolueiden eurovaaliohjelmista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, missä määrin euroskeptisyyttä esiintyy puolueiden ohjelmissa, onko puolueiden euroskeptisismissä tapahtunut muutosta ajallisesti verratessa, sekä millaisia uhkakuvia puolueet liittävät EU:hun tai sen puitteissa tapahtuviin kehityskulkuihin.
Aikaisemman tutkimuksen perusteella puolueiden EU-asenteita voidaan selittää puolueen ideologisella ja historiallisella taustalla, jonka tulkinnassa tässä tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä teoriaa puolueperhetyyppien EU-näkemyksistä. Lisäksi puolueen EU-kantaa voivat selittää puolueen sijoittuminen sosioekonomisella vasemmisto oikeisto-jakolinjalla sekä arvopohjaisella jakolinjalla. Tuen tai kritiikin määrässä tapahtuvia muutoksia puolestaan voidaan selvittää ristiriitaulottuvuusteorioiden lisäksi puolueiden välisen kilpailun dynamiikan teorialla.
Tutkimuksessa todettiin, että puolueperheteoria selittää hyvin Suomen eduskuntapuolueiden suhtautumista EU:hun ja EU:hun liitettyjä negatiivisia kuvia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suomen puolueista perussuomalaiset on selvästi euroskeptisin, ja on ajoittain myös vastustanut EU:ta periaatteellisesti. Perussuomalaisten ohessa Suomen kristillisdemokraatit on suhtautunut läpi vuosien melko kriittisesti EU:n tiettyihin ulottuvuuksiin. Lisäksi kriittisyyttä löytyy selvästi vasemmistoliiton ohjelmista. Myös SDP ja keskusta kritisoivat tiettyjä kehityskulkuja. Vihreiden, RKP:n ja kokoomuksen ohjelmissa kritiikki on minimaalista ja esitetty lähinnä rakentavina kehitysideoina. Muutokset kritiikin tai tuen määrissä eivät ole radikaaleja, mutta sikäli kun niitä ilmenee, niiden voi useissa tapauksissa päätellä johtuneen osittain puolueen asemasta hallituksessa tai oppositiossa.
Euroskeptisismin määrää on haasteellista mitata, mutta tutkimustuloksena voidaan sanoa, että euroskeptisimi ei ole Suomessa 2010-luvun ilmiö, vaan sitä on ollut jo aiemmin ja useamman puolueen riveissä. Suurimpien puolueiden virallinen linja suhteessa EU:hun on kuitenkin koko ajan ollut pääasiassa pragmaattinen tai myönteinen, ja mahdollinen kritiikki on kohdistunut lähinnä tiettyihin osa-alueisiin tai kehityskulkuihin.