Finna-tiedonhakupalvelun käytettävyyden arviointi: toimittajat Finnan kuva-aineistojen käyttäjinä
Kallinen, Erika (2016)
Kallinen, Erika
2016
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271687
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Kansalliskirjaston ylläpitämän Finna-tiedonhakupalvelun (https://www.finna.fi) käytettävyyttä toimittajien näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty Finna-palvelun käytettävyystestauksissa havaituista käytettävyysongelmista ja toimittajien käyttäjäkokemuksista. Toimittajien tehtävänä oli hakea Finna-haun kautta pääasiallisesti museo-organisaatioiden tarjoamaa kuva-aineistoa ja arvioida palvelun käytettävyyttä toimittajan työn kannalta. Tutkimukseen osallistui kymmenen Aamulehden toimittajaa ja yksi freelancer-toimittaja helmi- ja maaliskuun aikana vuonna 2015.
Testaustilanteet ja niihin kuuluvat puolistrukturoidut yksilöhaastattelut nauhoitettiin ja havainnoitiin ja tulokset litteroitiin. Tutkimus analysoitiin hyödyntämällä heuristista arviointia ja ongelmien vakavuusluokittelua. Käytettävyystestausten perusteella Finnasta löytyi yhteensä 47 käytettävyysongelmaa. Ne taulukoitiin tehtävien ja tutkimuskysymysten avulla neljään eri kategoriaan. Vakavimmat ongelmat liittyivät hakuun ja kuva-aineistojen käyttöönottoon. Tutkielmassa annetaan kehitysehdotuksia ongelmakohtiin huomioiden Finnaan tehdyt päivitykset kevään 2015 jälkeen. Suurin osa ongelmista on vielä korjaamatta.
Toimittajien suorittamien testausten ja haastattelujen tulosten perusteella pystytään muodostamaan kuva siitä, millaiseksi toimittajat kokevat Finnan käytettävyyden ja mihin toimittajat voisivat Finna-tiedonhakupalvelua jatkossa käyttää. Tutkielmassa pohditaan myös Finna-tiedonhakupalvelun ja palvelussa mukana olevien muistiorganisaatioiden kehityssuuntia käytettävämmän aineiston tarjoajaksi ja yhteisöllisyyden mahdollistajaksi.
Testaustilanteet ja niihin kuuluvat puolistrukturoidut yksilöhaastattelut nauhoitettiin ja havainnoitiin ja tulokset litteroitiin. Tutkimus analysoitiin hyödyntämällä heuristista arviointia ja ongelmien vakavuusluokittelua. Käytettävyystestausten perusteella Finnasta löytyi yhteensä 47 käytettävyysongelmaa. Ne taulukoitiin tehtävien ja tutkimuskysymysten avulla neljään eri kategoriaan. Vakavimmat ongelmat liittyivät hakuun ja kuva-aineistojen käyttöönottoon. Tutkielmassa annetaan kehitysehdotuksia ongelmakohtiin huomioiden Finnaan tehdyt päivitykset kevään 2015 jälkeen. Suurin osa ongelmista on vielä korjaamatta.
Toimittajien suorittamien testausten ja haastattelujen tulosten perusteella pystytään muodostamaan kuva siitä, millaiseksi toimittajat kokevat Finnan käytettävyyden ja mihin toimittajat voisivat Finna-tiedonhakupalvelua jatkossa käyttää. Tutkielmassa pohditaan myös Finna-tiedonhakupalvelun ja palvelussa mukana olevien muistiorganisaatioiden kehityssuuntia käytettävämmän aineiston tarjoajaksi ja yhteisöllisyyden mahdollistajaksi.