Kulttuuriset erot moraalisessa päätöksenteossa - Vertaileva tutkimus suomalaisten ja italialaisten yritysjohtajien moraalisista arvioinneista
Joki, Katariina (2016)
Joki, Katariina
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605271684
Tiivistelmä
Viime vuosina maailman taloutta ja yleistä eettisyyden ilmapiiriä järisyttäneet skandaalit ja finanssikriisi ovat heikentäneet paitsi yritysten ja yhteisöjen mainetta, niin myös johtajien moraalista arviointia. Johtajien on pyrittävä tekemään päätöksiä, jotka johtavat moraalisesti moitteettomaan toimintaan. Oikean päätöksen tekeminen vaatii päätöksentekijältä moraalista arviointia, joka sisältää eri ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista. Koska päätöksiin ei ole yksiselitteisesti oikeaa tai väärää vastausta, moraaliset näkemykset vaihtelevat päätöksentekijöiden välillä ja yli kansallisten rajojen. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten kulttuuriset erot näkyvät moraalisessa arvioinnissa.
Moraalinen päätöksentekotilanne, jota tässä tutkimuksessa tutkitaan, liittyy kyseenalaiseen kaupantekotapaan, jossa yritys saa suuren tilauksen ulkomailta sillä ehdolla, että yrityksen toimitusjohtaja suostuu laskuttamaan ylihintaa tilauksesta ja kierrättämään kaupasta syntyviä rahoja sveitsiläisen pankkitilin kautta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää teoriasta johdettujen hypoteesien avulla kulttuuristen ulottuvuuksien ja johtajien moraalisten arviointien välisiä suhteita ja testata niitä tilastollisin menetelmin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena vertailevana tutkimuksena. Tutkimuksen empiria koostui kyselyaineistosta, joka on kerätty Suomessa ja Italiassa vuonna 2014. Kysely perustuu pitkittäistutkimukseen, joka tutkii johtajien moraalisen päätöksenteon malleja ja niiden muuttumista. Kyselyyn vastasi 84 suomalaista ja 375 italialaista ylemmän tason johtajaa yli 100 henkilöä työllistävistä teollisuusalan yrityksistä. Aineistoa analysoitiin tilastollisilla tunnusluvuilla, Mann-Whitney u-testillä ja ristiintaulukoinneilla.
Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia siitä, että yksilön kulttuurinen ympäristö ja kansallisuus vaikuttavat päätöksentekijän moraaliseen arviointiin, koska kohderyhmät suhtautuvat eri tavalla kyseenalaisen kaupantekotavan hyväksymiseen. Tämän tutkimuksen perusteella kulttuurin feminiinisyys ja korruptoituneisuus vaikuttavat vahvimmin näihin suhtautumiseroihin. Tutkimus osoittaa, että johtajat, jotka tulevat suomalaisesta, feminiinisestä kulttuurista hyväksyvät herkemmin eettisesti kyseenalaisen toiminnan silloin, kun toiminnan katsotaan edistävän toimijoiden välisiä suhteita ja ihmisten hyvinvointia. Näin ollen feminiinisen kulttuurin arvot heijastuvat naisetiikan mukaisille perusteluille päätöksenteossa. Johtajat, jotka puolestaan tulevat italialaisesta, korkeasti korruptoituneesta kulttuurista hyväksyvät herkemmin kyseenalaiset toimet silloin, kun toiminta on paikallisten normien puitteissa hyväksytty (ns. maassa maan tavalla). Tämä tarkoittaa, että korkeasti korruptoituneen kulttuurin arvot heijastuvat relativistisille perusteluille päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen perusteella kulttuurin korkea korruptiotaso näyttää olevan yhteydessä eettisesti kyseenalaisen kaupantekotavan hyväksymiseen.
Moraalinen päätöksentekotilanne, jota tässä tutkimuksessa tutkitaan, liittyy kyseenalaiseen kaupantekotapaan, jossa yritys saa suuren tilauksen ulkomailta sillä ehdolla, että yrityksen toimitusjohtaja suostuu laskuttamaan ylihintaa tilauksesta ja kierrättämään kaupasta syntyviä rahoja sveitsiläisen pankkitilin kautta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää teoriasta johdettujen hypoteesien avulla kulttuuristen ulottuvuuksien ja johtajien moraalisten arviointien välisiä suhteita ja testata niitä tilastollisin menetelmin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena vertailevana tutkimuksena. Tutkimuksen empiria koostui kyselyaineistosta, joka on kerätty Suomessa ja Italiassa vuonna 2014. Kysely perustuu pitkittäistutkimukseen, joka tutkii johtajien moraalisen päätöksenteon malleja ja niiden muuttumista. Kyselyyn vastasi 84 suomalaista ja 375 italialaista ylemmän tason johtajaa yli 100 henkilöä työllistävistä teollisuusalan yrityksistä. Aineistoa analysoitiin tilastollisilla tunnusluvuilla, Mann-Whitney u-testillä ja ristiintaulukoinneilla.
Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia siitä, että yksilön kulttuurinen ympäristö ja kansallisuus vaikuttavat päätöksentekijän moraaliseen arviointiin, koska kohderyhmät suhtautuvat eri tavalla kyseenalaisen kaupantekotavan hyväksymiseen. Tämän tutkimuksen perusteella kulttuurin feminiinisyys ja korruptoituneisuus vaikuttavat vahvimmin näihin suhtautumiseroihin. Tutkimus osoittaa, että johtajat, jotka tulevat suomalaisesta, feminiinisestä kulttuurista hyväksyvät herkemmin eettisesti kyseenalaisen toiminnan silloin, kun toiminnan katsotaan edistävän toimijoiden välisiä suhteita ja ihmisten hyvinvointia. Näin ollen feminiinisen kulttuurin arvot heijastuvat naisetiikan mukaisille perusteluille päätöksenteossa. Johtajat, jotka puolestaan tulevat italialaisesta, korkeasti korruptoituneesta kulttuurista hyväksyvät herkemmin kyseenalaiset toimet silloin, kun toiminta on paikallisten normien puitteissa hyväksytty (ns. maassa maan tavalla). Tämä tarkoittaa, että korkeasti korruptoituneen kulttuurin arvot heijastuvat relativistisille perusteluille päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen perusteella kulttuurin korkea korruptiotaso näyttää olevan yhteydessä eettisesti kyseenalaisen kaupantekotavan hyväksymiseen.