Omaehtoiset ekspatriaatit Puolassa. Tarinoita haasteista ja selviytymisestä.
Astahova, Anna (2016)
Astahova, Anna
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605041521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605041521
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on omaehtoisten suomalaisekspatriaattien kokemukset Puolassa asumisesta ja työskentelystä. Ekspatriaattikirjallisuudessa on huomattu omaehtoisten ekspatriaattien tärkeys ja merkitys, mutta tähän mennessä ilmiötä on tutkittu vain vähän. Tässä tutkimuksessa lähestytään aihetta selviytymisen näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on yksilön näkökulma: mitä ongelmia ja haasteita Puolassa kohdataan ja kuinka niistä selviydytään ekspatriaattien kertomusten mukaan. Selviytyminen ymmärretään tässä tutkimuksessa yksilön subjektiivisena kokemuksena.
Tutkimuksen tavoitteena on saada syvempi ymmärrys omaehtoisista ekspatriaateista sekä ottaa tarkempaan tarkasteluun kontekstin eli Puolan erityispiirteet. Mielenkiinnon kohteena ovat yksilön subjektiiviset näkemykset Puolassa kohdatuista vaikeista tilanteista ja niistä selviytymisestä niin työssä kuin työn ulkopuolella.
Aihetta tutkitaan narratiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla 7 Puolassa asuvaa suomalaisekspatriaattia. Aineistosta usein toistuvien teemojen kautta on rakennettu kolme mallitarinaa siitä, millainen ekspatriaattikokemus Puolassa voi suomalaisnäkökulmasta olla. Tämän lisäksi ekspatriaattien kohtaamia ongelmia ja selviytymiskeinoja analysoidaan temaattisen sisältöanalyysin avulla.
Luomani narratiivit antavat kolme erilaista kuvaa suomalaisesta ekspatriaatista ja hänen elämästään Puolassa. Tasapainoisen ja mielekkään elämän etsijä tavoittelee elämäänsä sisältöä työn ulkopuolella, mutta henkilökohtaisen elämän rakentaminen tuntuu Puolassa vaikealta. Epätavallisesta elämästä nauttija ei koe ulkopuolisuuden tunnetta normaalia elämää rajoittavana tekijänä, eikä kulttuurinen sopeutuminen kuulu hänen henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Kulttuuriosaamisen hyödyntäjä on päässyt sisälle puolalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mikä on avannut hänelle monia uusia mahdollisuuksia.
Tutkimustulosten perusteella ekspatriaattien suurimmat ongelmat liittyivät kieleen, kulttuurieroihin ja byrokratiaan. Niitä kohdattiin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Erot suomalaisekspatriaattien henkilökohtaisissa tavoitteissa sekä tarpeessa sopeutua muuhun yhteiskuntaan vaikuttivat siihen, kuinka voimakkaasti ongelmat koettiin ja kuinka tyytyväisiä Puolassa asumiseen oltiin. Selviytymiskeinona sosiaalisen tukiverkon merkitys korostui. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että Puola toimintaympäristönä saattaa olla haastava suomalaisnäkökulmasta. Päätöstä lähteä Puolaan kuvattiin kuitenkin oikeana ja kokemusta pidettiin ennen kaikkea positiivisena.
Tutkimuksen tavoitteena on saada syvempi ymmärrys omaehtoisista ekspatriaateista sekä ottaa tarkempaan tarkasteluun kontekstin eli Puolan erityispiirteet. Mielenkiinnon kohteena ovat yksilön subjektiiviset näkemykset Puolassa kohdatuista vaikeista tilanteista ja niistä selviytymisestä niin työssä kuin työn ulkopuolella.
Aihetta tutkitaan narratiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla 7 Puolassa asuvaa suomalaisekspatriaattia. Aineistosta usein toistuvien teemojen kautta on rakennettu kolme mallitarinaa siitä, millainen ekspatriaattikokemus Puolassa voi suomalaisnäkökulmasta olla. Tämän lisäksi ekspatriaattien kohtaamia ongelmia ja selviytymiskeinoja analysoidaan temaattisen sisältöanalyysin avulla.
Luomani narratiivit antavat kolme erilaista kuvaa suomalaisesta ekspatriaatista ja hänen elämästään Puolassa. Tasapainoisen ja mielekkään elämän etsijä tavoittelee elämäänsä sisältöä työn ulkopuolella, mutta henkilökohtaisen elämän rakentaminen tuntuu Puolassa vaikealta. Epätavallisesta elämästä nauttija ei koe ulkopuolisuuden tunnetta normaalia elämää rajoittavana tekijänä, eikä kulttuurinen sopeutuminen kuulu hänen henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Kulttuuriosaamisen hyödyntäjä on päässyt sisälle puolalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mikä on avannut hänelle monia uusia mahdollisuuksia.
Tutkimustulosten perusteella ekspatriaattien suurimmat ongelmat liittyivät kieleen, kulttuurieroihin ja byrokratiaan. Niitä kohdattiin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Erot suomalaisekspatriaattien henkilökohtaisissa tavoitteissa sekä tarpeessa sopeutua muuhun yhteiskuntaan vaikuttivat siihen, kuinka voimakkaasti ongelmat koettiin ja kuinka tyytyväisiä Puolassa asumiseen oltiin. Selviytymiskeinona sosiaalisen tukiverkon merkitys korostui. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että Puola toimintaympäristönä saattaa olla haastava suomalaisnäkökulmasta. Päätöstä lähteä Puolaan kuvattiin kuitenkin oikeana ja kokemusta pidettiin ennen kaikkea positiivisena.