Tulosjohdetut kansainvälistäjät. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallintohenkilökunnan käsityksiä New Public Managementin mukaisesta tulosjohtamisesta
Lepistö, Miska (2016)
Lepistö, Miska
2016
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Higher Education Administration and Management
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603221354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603221354
Tiivistelmä
Tämän päivän korkeakoulujen odotetaan olevan tehokkaan tuloksellisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimijoita. Tavoitteisiin pohjaten korkeakoulutuksessa on toteutettu New Public Managementin (NPM) mukaista reformia. NPM-opin taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden tavoitteisiin pyritään hyödyntämällä tulosjohtamista. Tulosjohtamisella tarkoitetaan organisaation sisäistä prosessia, jossa pyritään tulostavoitteiden avulla varmistamaan organisaation tuottava ja taloudellinen toiminta.
Tässä fenomenografisessa tutkimuksessa tavoitteena on selvittää millaisia käsityksiä ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asioiden parissa työskentelevällä hallintohenkilökunnalla on NPM:n mukaisesta tulosjohtamisesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on koottu korkeakoulukontekstissa ja se muodostuu NPM:ää, tulosjohtamista sekä korkeakoulujen kansainvälisyyttä käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty neljästä eri ammattikorkeakoulusta sähköisesti avoimilla kysymyksillä sekä teemahaastatteluilla.
Aineistosta nousi neljä eri tapaa käsittää NPM:n mukainen tulosjohtaminen; toiminnan laadun varmistajana vs. uhkaajana, organisaation rakenteiden ja henkilöstöpolitiikan uudistavana vahvistajana vs. hajottajana, trendikkään arvokkaana yrittämisen vapautena vs. annettuna kilpailemisen mallina, vuorovaikutuksena ja motivointina vs. byrokraattisena mittaamisena. Erilaiset tavat käsittää NPM:n mukainen tulosjohtaminen tiivistettiin neljään käsityskategoriaan: neutraali käsitys (toimintoympäristön valitseva realiteetti), positiivinen käsitys (korkeakoulujen toimintaedellytyksien vahvistaja), negatiivinen käsitys (korkeakoulujen toimintaedellytyksien uhkaaja), kehittävä käsitys (kehittyvä ja kehitettävä oppi).
Vastaajien käsitysten mukaan korkeakoulujen tulosjohtaminen on johtanut joihinkin positiivisiin muutoksiin mm. prosessien selkeydessä ja toiminnan laadun kehittämisessä. Toisaalta tuloksellisuus- ja tehokkuusajattelun nähdään ajavan vääränlaiseen mittariohjaukseen, henkilöstöresurssien liialliseen tiukentamiseen, korkeakoulujen väliseen ja sisäiseen kilpailuun ja tätä kautta työviihtyvyyden ja työssä jaksamisen heikkenemiseen. Vastaajien mielestä tulosjohtamisessa on vielä kehitettävää. Sitä toteutetaan liian byrokraattisen teknisesti; tavoitteita ja mittareita asetetaan ja niiden seurannasta vastuutetaan mutta vuorovaikutuksellisuuden, sitouttamisen ja tulospalkitsemisen suhteen ollaan vielä alkutekijöissään. Tutkimuksen mukaan alaisilla ei ole tulosjohtamisesta yhtä selkeää kuvaa kuin päälliköillä. Lisäksi kansainvälisen toiminnan arvostus jää usein yhä edelleen juhlapuheiden tasolle; ymmärrys siitä, miten kansainvälinen toiminta voi vaikuttaa positiivisesti korkeakoulujen taloudelliseen tulokseen tai edesauttaa korkeakoulujen toiminnan laatua, ei vielä läpäise koko korkeakoulua. Tulosjohtamisen onnistumiseksi korkeakoulujen kannattaakin kiinnittää huomiota niin tulosjohtamisen prosessin ja tavoitteiden merkityksen ymmärtämisen kuin kansainvälisen toiminnan ymmärryksen ja arvostuksen lisäämiseen organisaation kaikilla tasoilla.
Tässä fenomenografisessa tutkimuksessa tavoitteena on selvittää millaisia käsityksiä ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asioiden parissa työskentelevällä hallintohenkilökunnalla on NPM:n mukaisesta tulosjohtamisesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on koottu korkeakoulukontekstissa ja se muodostuu NPM:ää, tulosjohtamista sekä korkeakoulujen kansainvälisyyttä käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty neljästä eri ammattikorkeakoulusta sähköisesti avoimilla kysymyksillä sekä teemahaastatteluilla.
Aineistosta nousi neljä eri tapaa käsittää NPM:n mukainen tulosjohtaminen; toiminnan laadun varmistajana vs. uhkaajana, organisaation rakenteiden ja henkilöstöpolitiikan uudistavana vahvistajana vs. hajottajana, trendikkään arvokkaana yrittämisen vapautena vs. annettuna kilpailemisen mallina, vuorovaikutuksena ja motivointina vs. byrokraattisena mittaamisena. Erilaiset tavat käsittää NPM:n mukainen tulosjohtaminen tiivistettiin neljään käsityskategoriaan: neutraali käsitys (toimintoympäristön valitseva realiteetti), positiivinen käsitys (korkeakoulujen toimintaedellytyksien vahvistaja), negatiivinen käsitys (korkeakoulujen toimintaedellytyksien uhkaaja), kehittävä käsitys (kehittyvä ja kehitettävä oppi).
Vastaajien käsitysten mukaan korkeakoulujen tulosjohtaminen on johtanut joihinkin positiivisiin muutoksiin mm. prosessien selkeydessä ja toiminnan laadun kehittämisessä. Toisaalta tuloksellisuus- ja tehokkuusajattelun nähdään ajavan vääränlaiseen mittariohjaukseen, henkilöstöresurssien liialliseen tiukentamiseen, korkeakoulujen väliseen ja sisäiseen kilpailuun ja tätä kautta työviihtyvyyden ja työssä jaksamisen heikkenemiseen. Vastaajien mielestä tulosjohtamisessa on vielä kehitettävää. Sitä toteutetaan liian byrokraattisen teknisesti; tavoitteita ja mittareita asetetaan ja niiden seurannasta vastuutetaan mutta vuorovaikutuksellisuuden, sitouttamisen ja tulospalkitsemisen suhteen ollaan vielä alkutekijöissään. Tutkimuksen mukaan alaisilla ei ole tulosjohtamisesta yhtä selkeää kuvaa kuin päälliköillä. Lisäksi kansainvälisen toiminnan arvostus jää usein yhä edelleen juhlapuheiden tasolle; ymmärrys siitä, miten kansainvälinen toiminta voi vaikuttaa positiivisesti korkeakoulujen taloudelliseen tulokseen tai edesauttaa korkeakoulujen toiminnan laatua, ei vielä läpäise koko korkeakoulua. Tulosjohtamisen onnistumiseksi korkeakoulujen kannattaakin kiinnittää huomiota niin tulosjohtamisen prosessin ja tavoitteiden merkityksen ymmärtämisen kuin kansainvälisen toiminnan ymmärryksen ja arvostuksen lisäämiseen organisaation kaikilla tasoilla.