"Tunnenko mä ton nyt liian hyvin." : paikallislehden ja paikallisten toimijoiden suhteet toimittajien näkökulmasta
Sipola, Vilma (2016)
Sipola, Vilma
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603161331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603161331
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen paikallislehden toimittajien lähdesuhteita. Tarkoituksena on selvittää, millaisena paikallislehden toimittajat pitävät heidän ja paikallisten toimijoiden, kuten yhdistysten, seurojen ja yksittäisten henkilöiden, suhdetta. Samalla kartoitan, millaisia portinvartijoita paikallislehden toimittajat ovat. Keskityn tutkimuksessa portinvartijateorian, journalistietiikan ja lähdesuhteiden tarkasteluun paikallislehden toimittajien näkökulmasta.
Tutkimukseni on laadullinen. Aineistoni koostuu yhteensä seitsemän paikallistoimittajan teemahaastattelusta. Haastatellut toimittajat työskentelevät Hyvinkäällä ilmestyvässä paikallislehti Aamupostissa. Analysoin aineistoa teemoittelemalla sitä ja lopuksi tarkastelin sitä suhteessa mainittuihin teorioihin. Sovelsin analyysissa kolmiportaista analyysimallia, joka on teemahaastatteluja eriteltäessä tyypillinen tapa jäsentää aineistoa.
Tapaustutkimukseni perusteella paikallislehden toimittajien ja paikallisten toimijoiden välinen suhde on läheinen ja luottamuksellinen. Yksittäisillä toimittajilla oli tällaisia suhteita jopa kymmeniä. Pienellä paikkakunnalla suhteet lähentyvät väistämättä. Kun lähdesuhde on tarpeeksi läheinen, toimittajat pääsevät mukaan sisäpiireihin. Sieltä he saavat arvokasta taustatietoa ja juttuvinkkejä. Läheiset lähdesuhteet sujuvoittavat työtä kiireen keskellä, mutta samalla yksipuolistavat ja vinouttavat juttujen sisältöjä. Läheiset suhteet saavat toimittajat myös arkailemaan kiusallisia tilanteita, kuten negatiivisen jutun kirjoittamista tutusta lähteestä.
Lähdesuhteet eivät tutkimukseni pohjalta kuitenkaan ole niin läheiset, että toimittajat kokisivat joutuvansa tekemään ratkaisuja vastoin journalistisia periaatteitaan. Toisaalta lähemmässä tarkastelussa selvisi, että toimituksessa ei aina noudateta Journalistin ohjeita (2011) ammattietiikan näkökulmasta. Toimittajat eivät myöskään ole aina kovin kriittisiä ainakaan siten, miten kriittisyys yleisesti alalla ymmärretään. Aiemman tutkimuksen perusteella piirteet ovat hyvin tyypillisiä paikallislehdelle. Portinvartijoina Aamupostin toimittajilla on paljon valtaa ja vastuuta. Portinvartijan roolissa toimimiseen taas vaikuttaa käytännössä suuresti se, mitä kukin toimittaja pitää lehden tehtävinä.
Haastatteluaineistoni perusteella Aamupostin toimituksessa tulisi kiinnittää huomiota etenkin journalistietiikan noudattamiseen ja kriittisyyteen. Johdonmukaisella ohjeistuksella portinvartijan portteja saisi nykyistä tiukemmiksi, mitä voi pitää ammattieettiseltä kannalta tavoiteltavana. Toimittajat selittivät tekemättä jättämisiään jatkuvalla, jopa lisääntyneellä kiireellä, johon toimituksen tulisi myös kiinnittää huomiota.
Tutkimukseni on laadullinen. Aineistoni koostuu yhteensä seitsemän paikallistoimittajan teemahaastattelusta. Haastatellut toimittajat työskentelevät Hyvinkäällä ilmestyvässä paikallislehti Aamupostissa. Analysoin aineistoa teemoittelemalla sitä ja lopuksi tarkastelin sitä suhteessa mainittuihin teorioihin. Sovelsin analyysissa kolmiportaista analyysimallia, joka on teemahaastatteluja eriteltäessä tyypillinen tapa jäsentää aineistoa.
Tapaustutkimukseni perusteella paikallislehden toimittajien ja paikallisten toimijoiden välinen suhde on läheinen ja luottamuksellinen. Yksittäisillä toimittajilla oli tällaisia suhteita jopa kymmeniä. Pienellä paikkakunnalla suhteet lähentyvät väistämättä. Kun lähdesuhde on tarpeeksi läheinen, toimittajat pääsevät mukaan sisäpiireihin. Sieltä he saavat arvokasta taustatietoa ja juttuvinkkejä. Läheiset lähdesuhteet sujuvoittavat työtä kiireen keskellä, mutta samalla yksipuolistavat ja vinouttavat juttujen sisältöjä. Läheiset suhteet saavat toimittajat myös arkailemaan kiusallisia tilanteita, kuten negatiivisen jutun kirjoittamista tutusta lähteestä.
Lähdesuhteet eivät tutkimukseni pohjalta kuitenkaan ole niin läheiset, että toimittajat kokisivat joutuvansa tekemään ratkaisuja vastoin journalistisia periaatteitaan. Toisaalta lähemmässä tarkastelussa selvisi, että toimituksessa ei aina noudateta Journalistin ohjeita (2011) ammattietiikan näkökulmasta. Toimittajat eivät myöskään ole aina kovin kriittisiä ainakaan siten, miten kriittisyys yleisesti alalla ymmärretään. Aiemman tutkimuksen perusteella piirteet ovat hyvin tyypillisiä paikallislehdelle. Portinvartijoina Aamupostin toimittajilla on paljon valtaa ja vastuuta. Portinvartijan roolissa toimimiseen taas vaikuttaa käytännössä suuresti se, mitä kukin toimittaja pitää lehden tehtävinä.
Haastatteluaineistoni perusteella Aamupostin toimituksessa tulisi kiinnittää huomiota etenkin journalistietiikan noudattamiseen ja kriittisyyteen. Johdonmukaisella ohjeistuksella portinvartijan portteja saisi nykyistä tiukemmiksi, mitä voi pitää ammattieettiseltä kannalta tavoiteltavana. Toimittajat selittivät tekemättä jättämisiään jatkuvalla, jopa lisääntyneellä kiireellä, johon toimituksen tulisi myös kiinnittää huomiota.