G-ryhmän streptokokki -positiivisuuden merkitys synnyttäjän ja vastasyntyneen infektiosairastuvuudessa
Peltonen, Sari (2016)
Peltonen, Sari
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091294
Tiivistelmä
G-ryhmän streptokokin merkitystä synnytyksissä on tutkittu varsin vähän. Tutkimuksessamme "G-ryhmän streptokokki -positiivisuuden merkitys synnyttäjän ja vastasyntyneen infektiosairastuvuudessa" verrataan vuosina 2013-2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella TAYS:ssa synnyttäneiden äitien ryhmiä, joista päämielenkiinnon kohteenamme ovat viljelyseulonnalla todetut G-ryhmän streptokokki-kolonisaation omaavat äidit. Kaksi muuta ryhmää ovat verrokkiryhmiä, joista toisessa ovat viljelynegatiiviset äidit ja toisessa viljelyseulonnalla todetut B-streptokokki-positiiviset äidit.
Kaikista vuosina 2013-2014 synnyttäneistä G-streptokokkipositiivisia oli 3,1 % ja B-streptokokkipositiivisia 19,4 %. Tavoitteenamme oli selvittää, onko ryhmien välillä eroa taustatekijöissä tai vastetapahtumissa. Vertasimme monien eri taustatekijöiden merkitystä ryhmissä tilastollisin menetelmin, mutta ryhmien välille ei tullut näissä merkitsevää eroa.
Vastetapahtumia verratessa havaitsimme, että G-ryhmän äidit sairastuivat huomattavasti useammin synnytyksen jälkeiseen kohtutulehdukseen (endometriitti) (p<0,001). Vastasyntyneiden infektiosairastavuudessa ei ollut ryhmien välisiä eroja, mutta havaitsimme, että huolimatta B-streptokokki-positiivisten synnyttäjien antibiootti-profylaksiasta tämän ryhmän vastasyntyneet saivat useammin antibiootteja kuin muissa ryhmissä.
Päätelmänä voidaan todeta, että G-streptokokki-kolonisaatiolla on merkitystä synnyttäjän postpartum-infektioiden suhteen, mutta tämän perusteella ei vielä näyttäisi olevan tarvetta aloittaa antibiootti-profylaksiaa kaikille G-streptokokkipositiivisille synnyttäjille.
Kaikista vuosina 2013-2014 synnyttäneistä G-streptokokkipositiivisia oli 3,1 % ja B-streptokokkipositiivisia 19,4 %. Tavoitteenamme oli selvittää, onko ryhmien välillä eroa taustatekijöissä tai vastetapahtumissa. Vertasimme monien eri taustatekijöiden merkitystä ryhmissä tilastollisin menetelmin, mutta ryhmien välille ei tullut näissä merkitsevää eroa.
Vastetapahtumia verratessa havaitsimme, että G-ryhmän äidit sairastuivat huomattavasti useammin synnytyksen jälkeiseen kohtutulehdukseen (endometriitti) (p<0,001). Vastasyntyneiden infektiosairastavuudessa ei ollut ryhmien välisiä eroja, mutta havaitsimme, että huolimatta B-streptokokki-positiivisten synnyttäjien antibiootti-profylaksiasta tämän ryhmän vastasyntyneet saivat useammin antibiootteja kuin muissa ryhmissä.
Päätelmänä voidaan todeta, että G-streptokokki-kolonisaatiolla on merkitystä synnyttäjän postpartum-infektioiden suhteen, mutta tämän perusteella ei vielä näyttäisi olevan tarvetta aloittaa antibiootti-profylaksiaa kaikille G-streptokokkipositiivisille synnyttäjille.